EU-tavaramerkkiä koskevan hakemuksen hylkääminen
(Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen 7 artikla ja
tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 11 säännön 3 kohta)

Alicante, 22/04/2016

Kanga's

Riihitie 6a10

FI-00330 Helsinki

FINLANDIA

Hakemuksen numero:	014816714
Hakijan viite:
Tavaramerkki:	PATTERNS from FINLAND
Merkin tyyppi:	Kuviomerkki
Hakija:	Kanga's Riihitie 6a10 FI-00330 Helsinki FINLANDIA 07design Oy Mossdalintie 19 FI-Kimito 25700 FINLANDIA

YHTEENVETO

Virasto ilmoitti hakijalle 8.12.2015 ehdottomasta rekisteröintiesteestä Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen (EUTMA) 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan nojalla, koska se katsoi hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin olevan kuvaileva ja erottamiskyvytön ilmoituksessa (liitteenä) esitetyin perusteluin.

Hakija esitti huomautuksensa 7.2.2016, joiden perusteella voidaan tehdä seuraava yhteenveto:

EUTMA:n 75 artiklan perusteella virasto tekee päätöksen sellaisten syiden tai todisteiden perusteella, joihin hakijalla on ollut tilaisuus ottaa kantaa.

Virasto on tutkinut hakijan esittämät huomautukset, mutta pitää kiinni esittämästään ehdottomasta hylkäysperusteesta.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Yleistä

Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen (EUTMA) 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan tavaramerkkejä, ”jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia”, ei rekisteröidä.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kukin EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdassa lueteltu rekisteröinnin hylkäysperuste on muista hylkäysperusteista riippumaton ja edellyttää erillistä tarkastelua. Kyseisiä hylkäysperusteita on lisäksi tulkittava niiden jokaisen taustalla vaikuttava yleinen etu huomioon ottaen. Yleisen edun, joka otetaan huomioon kutakin hylkäysperustetta tarkasteltaessa, on kuvastettava erilaisia huomioon otettavia seikkoja kyseessä olevan hylkäysperusteen mukaan (tuomio 16.9.2004, C‑329/02 P, 'SAT.1', 25 kohta).

Kun EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa kielletään siinä tarkoitettujen merkkien ja ilmausten rekisteröiminen Euroopan unionin tavaramerkeiksi,

tällä säännöksellä pyritään siihen yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen, että jokaisen on saatava käyttää vapaasti merkkejä tai ilmauksia, joilla kuvaillaan sentyyppisten tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksia, joita varten rekisteröintiä haetaan. Tällä säännöksellä estetään siis se, että ainoastaan yksi yritys saisi käyttää tällaisia merkkejä tai ilmauksia sen vuoksi, että ne on rekisteröity tavaramerkiksi.

(Tuomio 23.10.2003, C‑191/01 P, 'Wrigley', 31 kohta.)

Merkin kuulumisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen kiellon piiriin edellytyksenä on, että merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseessä olevan tavaroiden ja palvelujen tai jonkin niiden ominaisuuden kuvailun.

Vastaus hakijan esittämiin huomautuksiin

1. Tavaramerkkihakemuksen kattamat palvelut on suunnattu ammattilaisille, joiden perehtyneisyyden taso on korkea. Ammattilaisyleisö mieltää merkin ”PATTERNS from FINLAND” erottamiskykyisenä tavaramerkkinä hakemuksen kohteena oleville palveluille.

Tavaramerkin erottamiskykyä ja kuvailevuutta arvioitaessa merkki otetaan huomioon kokonaisuutena. Virasto arvioi kohdeyleisön perehtyneisyyden tason sekä tavaramerkin kuvailevuuden ja erottamiskyvyn hakemuksen tavara- ja palveluluettelon perusteella.

Palvelujen laji huomioon ottaen on todettava, että vaikka tarkkaavaisuusaste on ammattilaisyleisön osalta korkea, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että merkkiä arvioitaisiin löyhemmillä kriteereillä suhteessa ehdottomiin hylkäysperusteisiin. Itse asiassa on huomioitava, että maallikolle vaikeaselkoinen termi tai ilmaisu saattaa olla kuitenkin täysin ymmärrettävä ja merkityksellinen alan ammattilaiselle etenkin, jos merkki muodostuu sanoista, joilla on liityntä kyseiseen alaan tai sitä käytetään yleisesti markkinoilla alan ammattilaisten keskuudessa (päätös 20.8.2013, R 2295/2012-1, ‘STORYTELLER’, 23 kohta. Ks. myös tuomio 11.10.2011, T-87/10, ‘Pipeline’, 27–28 kohdat).

On siis todettava, ettei kohdeyleisön erikoistuneisuus voi vaikuttaa määräävästi merkin erottamiskyvyn arvioimisessa sovellettaviin oikeudellisiin arviointiperusteisiin. Vaikka onkin totta, että erikoistuneen kohdeyleisön tarkkaavaisuusaste on jo määritelmän mukaisesti korkeampi kuin keskivertokuluttajan, siitä ei välttämättä seuraa, että merkin heikompi erottamiskyky riittää, kun kohdeyleisö on erikoistunut (tuomio 12.7.2012, C 311/11 P, 'Smart Technologies', 48 kohta).

Kuten hakija vastauksessaan toteaa, merkin ilmaisun ”PATTERNS from FINLAND” tarkoituksena on auttaa (ammattilais-)asiakkaita löytämään suomalaiset kuosisuunnittelijat kansainvälisillä markkinoilla muiden maiden suunnittelijoiden joukosta. Täten asianomainen kohdeyleisö ei miellä kyseistä merkkiä palvelujen alkuperän ilmaisijana, vaan informatiivisena viestinä palvelujen lajista ja maantieteellisestä alkuperästä. Todennäköisesti alaan perehtynyt ja tarkkaavainen ammattilainen on selvillä siitä, että tekstiilejä ja kankaita, joiden kuosit tai mallit on suunniteltu Suomessa, on markkinoilla saatavilla, ja että vastaavia suunnittelupalveluja tarjotaan Suomessa. Tätä taustaa vasten on hyvin todennäköistä, että ammattilaiset kuviomerkin ”PATTERNS from FINLAND” kyseisten tavaroiden tai palvelujen yhteydessä käytettynä nähdessään ymmärtävät sen välittömästi ja ilman analysointiponnistuksia kuvailevan sitä, että kankaissa ja tekstiileissä käytetään Suomessa suunniteltuja tai Suomesta peräsin olevia kuviointeja ja kuoseja, ja palvelut käsittävät kyseisten kuosien ja mallien suunnittelua.

Haettujen tavaroiden osalta toistettakoon selvyyden vuoksi, että hakemuksen tavaraluettelo käsittää ammattilaisille suunnattujen erikoistavaroiden ohella myös päivittäiseen käyttöön/massakulutukseen tarkoitettuja kankaita ja tekstiilejä, jotka on suunnattu keskivertokuluttajille, joiden perehtyneisyyden taso vastaa tavanomaisen valistuneen sekä kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan tasoa. Hakija ei ole kiistänyt määrittelyä tavaroiden luonteen osalta. Myös tavaroiden osalta virasto katsoo, että merkin kuvaileva ilmaisu ”PATTERNS from FINLAND” on vaivatta ymmärrettävissä sekä keskivertokuluttajien että ammattilaisyleisön keskuudessa, minkä vuoksi merkki ei kykene täyttämään tehtäväänsä tavaroiden kaupallisen alkuperän ilmaisijana.

Edellä esitetyn perusteella, ja kohdeyleisön näkökulmasta katsottuna, on merkin ’PATTERNS from FINLAND’ ja hakemuksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen välillä riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseessä olevan tavaroiden ja palvelujen tai jonkin niiden ominaisuuden kuvailun. Näin ollen merkki kuuluu asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakodan kiellon alaan.

2. Virasto on aikaisemmin rekisteröinyt vastaavia muotoilualalla käytettyjä kuvailevia ilmaisuja kuviomerkkeinä.

Hakijan huomautukseen viitaten, että on virasto on rekisteröinyt useita samanlaisia tavaramerkkejä, todettakoon, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan Euroopan unionin tavaramerkin rekisteröintiä koskevat päätökset kuuluvat sidotun harkinnan eivätkä vapaan harkinnan piiriin. Näin ollen sitä, voidaanko merkki rekisteröidä Euroopan unionin tavaramerkiksi, on arvioitava ainoastaan EUTMA:n perusteella, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, eikä näitä päätöksiä edeltäneen viraston päätöskäytännön perusteella (tuomio 15.9.2005, C 37/03 P, 'BioID', 47 kohta, sekä tuomio 9.10.2002 T 36/01, 'Surface d'une plaque de verre', 35 kohta).

"Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä näet ilmenee, että yhdenvertaisuusperiaatteen on oltava sopusoinnussa laillisuusperiaatteen kanssa, jonka mukaan taas kukaan ei voi edukseen vedota lainvastaisuuteen, joka hyödyttää jotakuta toista." (tuomio 27.2.2002, T 106/00, 'STREAMSERVE', 67 kohta).

Näin ollen hakijan viittaamat kuviomerkit ”Sweden Form Design” (nro 5607437, rekisteröity 21.1.2008) sekä ”DESIGN Stockholm HOUSE” (nro 8287377, rekisteröity 20.10.2009) eivät voi toimia perusteena nyt käsillä olevan merkin hyväksymiselle. On myös syytä huomioida, että kyseisten merkkien rekisteröinnit ovat suhteellisen vanhoja, ja viraston käytäntö ja tulkintalinjat tarkentuvat ajan saatossa.

Mitä tulee hakijan viittaamaan tavaramerkkihakemukseen ”DUTCH DESIGN BRAND” (nro 14549307), virasto huomauttaa, että kyseinen hakemus on hylätty erottamiskyvyttömänä EUTMA:n 7(1)(b) ja 7(2) nojalla. Tämä päätös on yhteneväinen viraston linjan kanssa.

3. Pohjoismaissa ja muotoilualalla tavaramerkkien yksinkertaisuus on yleistä. Virasto on hyväksynyt vastaavia, vain yhtä kirjasintyyppiä sisältäviä kuviomerkkejä.

Kuten virasto on välipäätöksessään todennut, eri elementeistä koostuvan tavaramerkin erottamiskykyä arvioitaessa on tavaramerkkiä tarkasteltava kokonaisuutena. Myös kuviomerkkiä arvioidaan samoin perustein, eikä kuvailevaa tai erottamiskyvytöntä merkkiä voida hyväksyä kuviomerkkinä, jos siinä ei ole mitään sellaisia elementtejä, jotka kuluttaja voi painaa mieleensä erottamiskykyisenä tavaramerkkinä. Toisin sanoen erottamiskykyä vailla olevasta sanasta tulee erottamiskykyinen, jos siihen lisätään erottamiskykyinen kuvioelementti, ja erottamiskykyä vailla olevasta visuaalisesta elementistä tulee erottamiskykyinen merkki, jos siihen lisätään erottamiskykyinen sanaelementti. Tämä vaatimus ei kuitenkaan täyty käsillä olevan merkin osalta. Merkin ”PATTERNS from FINLAND” sisältämä ilmaisu on itsessään kuvaileva ja erottamiskyvytön. Kuten virasto ilmoituksessaan 8.12.2015 totesi, merkin sisältämät visuaaliset elementit (sanojen sijoittelu ja kirjasinlajin vaihtelu) ovat niin vähäisiä, etteivät ne tee hakemuksen kohteena olevaa merkkiä kokonaisuutena arvioiden millään tavoin erottamiskykyiseksi.

Hakija ei ole esittänyt tarkempaa näyttöä väitteensä perustaksi siitä, että muotoilualalla kohdeyleisö olisi tottunut näkemään heikomman erottamiskyvyn omaavia ilmaisuja tavaramerkkeinä kuin muilla toimialoilla.

Hakijan viittaamat rekisteröidyt kuviomerkit eroavat olennaisesti nyt haetusta merkistä ”PATTERNS from FINLAND” sen osalta, että aiemmin rekisteröityjen merkkien sanat ”MARIMEKKO” (nro 6997712) ja ”VITRA” (nro 8736134) ovat sellaisenaan erottamiskykyisiä eikä niillä ole mitään kuvailevaa merkitystä suhteessa rekisteröityihin tavaroihin ja palveluihin. Sama pätee rekisteröityyn sanamerkkiin ”ARTEK” (nro 518795. Hakijan vastauksessaan käyttämä numero oli virheellinen, joten virasto viittaa tässä kyseiseen sanamerkkiin). Merkeissä käytetty kirjasintyyli tai muiden visuaalisten elementtien puuttuminen ei siis ole olennainen kriteeri kuviomerkkien rekisteröitävyydelle, koska sanat itsessään ovat erottamiskykyisiä, minkä johdosta kyseiset merkit täyttävät keskeisen tehtävänsä tavaroiden ja palvelujen alkuperän osoittajana.

Käytössä syntynyt erottamiskyky

Käytöstä syntyneestä erottamiskyvystä virasto lausuu seuraavia yleisiä huomioita:

EUTMA:n 7 artiklan 3 kohdan mukaan saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b–d alakohdassa tarkoitetut ehdottomat hylkäysperusteet eivät estä rekisteröintiä, jos tavaramerkki on käytössä tullut erottamiskykyiseksi niiden tavaroiden tai palvelujen osalta, joille rekisteröintiä haetaan. EUTMA:n 7 artiklan 3 kohdan tilanteessa nimittäin se, että kohderyhmä ymmärtää merkin, josta kyseessä oleva tavaramerkki muodostuu, tavaran tai palvelun kaupallisen alkuperän osoittajaksi, perustuu tavaramerkin hakijan taloudelliseen ponnistukseen. Tämän seikan vuoksi on perusteltua jättää huomiotta EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan b–d alakohdan taustalla olevat yleistä etua koskevat seikat, joiden mukaan näissä alakohdissa tarkoitettujen tavaramerkkien on oltava jokaisen vapaasti käytettävissä, jotta estettäisiin sääntöjenvastaisen kilpailuedun syntyminen yhdelle ainoalle taloudelliselle toimijalle.

Oikeuskäytännön mukaan erottamiskyvyn saaminen tavaramerkin käytön perusteella edellyttää, että ainakin merkittävä osa kohderyhmästä tunnistaa tavaramerkin ansiosta kyseiset tavarat tai palvelut tietyn yrityksen tuotteiksi. Olosuhteita, joiden vallitessa erottamiskyvyn saavuttamista käytössä koskevan edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän, ei kuitenkaan ole mahdollista todeta yksinomaan yleisiin ja abstrakteihin tietoihin kuten tiettyihin prosenttiosuuksiin.

Toisekseen tavaramerkin rekisteröinti EUTMA:n 7 artiklan 3 kohdan nojalla edellyttää sen osoittamista, että kyseinen merkki on käytön perusteella saavuttanut erottamiskyvyn siinä osassa Euroopan unionia, jonka osalta tuo ominaisuus puuttui asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b–d alakohdan mukaisesti.

Kolmanneksi on tässä tapauksessa käytössä saavutettua erottamiskykyä arvioitaessa otettava huomioon sellaiset tekijät kuten merkin markkinaosuus, merkin käytön intensiivisyys, maantieteellinen laajuus ja kesto, se, missä määrin yritys on käyttänyt varoja tavaramerkin tunnetuksi tekemiseen, ja se, missä laajuudessa asianomaisessa kohderyhmässä tunnistetaan tämän merkin perusteella kyseinen tavara tietyn yrityksen tavaraksi, sekä kauppakamarien ja muiden liike-elämän yhteenliittymien antamat lausunnot. Jos näiden seikkojen perusteella katsotaan, että asianomainen kohderyhmä tai ainakin merkittävä osa siitä tunnistaa tämän tavaramerkin perusteella kyseisen tavaran tietyn yrityksen tavaraksi, on katsottava EUTMA:n 7 artiklan 3 kohdassa asetetun rekisteröintiedellytyksen täyttyvän.

Neljänneksi oikeuskäytännön mukaan tavaramerkin erottamiskykyä eli myös tavaramerkin käyttöön perustuvaa erottamiskykyä on arvioitava suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, sekä ottamalla huomioon, miten kyseisentyyppisten tavaroiden tai palvelujen tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja oletettavasti mieltää tavaramerkin.

(Tuomio 10.11.2004, T 396/02, 'Forme d'un bonbon', 55–59 kohta; tuomio 4.5.1999, yhdistetyissä asioissa C 108/97 ja C 109/97, 'Windsurfing Chiemsee', 52 kohta; tuomio 22.6.2006, C 25/05 P, 'Storck', 75 kohta ja tuomio 18.6.2002, C 299/99, 'Philips', 63 kohta.)

4. Merkki on saavuttanut erottamiskyvyn käytön myötä.

Kuten edellä todettiin hakemuksen kohteena oleva kuviomerkki sisältää ilmaisun ”PATTERNS from FINLAND”, jolla on merkitys englannin kielellä. Näin ollen merkin käyttöön perustuvaa erottamiskykyä on arvioitava suhteessa tähän samaan, englantia puhuvaan kohdeyleisöön.

Englannin kieltä puhuvan kohdeyleisön on tuomioistuin vahvistanut käsittävän kuluttajat Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Maltalla, joissa englanti on virallisena kielenä. Yleinen tuomioistuin on myös katsonut, että hyvin suurella osalla eurooppalaisista kuluttajista ja ammattihenkilöistä on perustietämys englannista (kuluttajat maissa, joissa englantia riittävästi ymmärretään, kuten Suomessa, Ruotsissa, Tankassa, Hollannissa ja Kyproksella, tuomio 26.11.2008, T-435/07, ’NEW LOOK’, 23 kohta ja tuomio 9.12.2010, T-307/09, ’NATURALLY ACTIVE’, 26 kohta ja 53 kohta).

Virastolle toimitetun käyttönäytön tulisi näin ollen osoittaa, että ainakin merkittävä osa kohderyhmästä Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Maltalla sekä muissa maissa, joissa englannin kielen osaaminen on riittävällä tasolla, tunnistaa kuviomerkin ”PATTERNS from FINLAND” perusteella ko. tavarat ja palvelut tietyn yrityksen tavaroiksi ennen hakemuksen sisäänjättöpäivää 19.11.2015.

Hakija on todennut, että merkki on lanseerattu maaliskuussa 2015, ja se on ollut käytössä webportfoliossa sekä painetussa materiaalissa ammattilaismessujen yhteydessä Tanskassa, Venäjällä, Japanissa ja Saksassa. Hakija ei ole ilmaissut, että merkille “PATTERNS from FINLAND” olisi syntynyt erottamiskyky ammattilaisyleisön tai keskivertokuluttajien keskuudessa niissä Euroopan unionin jäsenmaissa, jossa englanti on virallinen kieli. Käyttö ei ylipäänsä millään foorumilla ole ollut pitkäaikaista, sillä merkki on lanseerattu vain kahdeksan kuukautta ennen tavaramerkkihakemuksen jättämistä virastolle. Tämän lisäksi hakija ei väitteensä tueksi ole toimittanut minkäänlaista näyttöä saavutetun erottamiskyvyn osalta.

Näin ollen hakijan esittämää EUTMA 7 artiklan 3 kohdan mukaista väitettä käyttöön perustuvasta saavutetusta erottamiskyvystä ei voida katsoa toteennäytetyksi, vaan virasto katsoo rekisteröintiesteen olevan voimassa edellä esitetyin perustein.

PÄÄTÖS

Edellä mainituista syistä ja EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan unionin tavaramerkkiä nro 014816714 koskeva hakemus hylätään kaikkien haettujen tavaroiden ja palvelujen osalta.

EUTMA:n 59 artiklan mukaan teillä on oikeus hakea muutosta tähän päätökseen. EUTMA:n 60 artiklan 1 kohdan mukaan valitus on tehtävä virastolle kirjallisena kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta ja valituksen perusteet sisältävä kirjelmä on jätettävä neljän kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Valitus katsotaan toimitetuksi ainoastaan, kun 720 EUR valitusmaksu on suoritettu.

Tuula RAJALA