EU-tavaramerkkiä koskevan hakemuksen hylkääminen
(EUTM-asetuksen 7 artikla ja
42 artiklan 2 kohta)]

Alicante, 19/12/2018

Boco IP Oy Ab

Itämerenkatu 5

FI-00180 Helsinki

FINLANDIA

Hakemuksen numero:	017937720
Hakijan viite:	B8467V-EU
Tavaramerkki:
Merkin tyyppi:	Kolmiulotteinen
Hakija:	Meka Pro Oy Konetie 25 FI-90620 Oulu FINLANDIA

Virasto ilmoitti hakijalle 22/08/2018 ehdottomasta rekisteröintiesteestä EUTM-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b ja e (ii) alakohdan nojalla, koska se katsoi hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin olevan erottamiskyvytön ilmoituksessa (liitteenä) esitetyin perusteluin.

Hakija esitti huomautuksensa 22/10/2018 joiden perusteella voidaan tehdä seuraava yhteenveto:

Hakija kiistää, että haettu kolmiulotteinen merkki muodostuisi EUTMA 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta tai muusta ominaisuudesta, Haetun kolmiulotteisen mallin muodot eivät palvele yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamista. Erityisesti haetun muodon kaksi piirrettä eivät ole lainkaan pakottavia teknisen lopputuloksen kannalta: tuotteen uran lohenpyrstömuoto sekä kummallakin sivulla olevat ns. pokkaukset. Tuotteen käyttötarkoitus on esimerkiksi valaisimien ripustaminen tuotteen avulla. Mainitut muotoillut pokkaukset ja lohenpyrstömuoto eivät ole tuotteen käytön kannalta välttämättömiä muotoja teknisen tuloksen saavuttamiseksi, Haettu kolmiulotteinen muoto on erityinen ja epätavallinen suhteessa muihin vastaaviin tuotteisiin ja sitä ei ole käytetty markkinoilla aikaisemmin. Virasto on jo rekisteröinyt vastaavia tavaramerkkejä.

EUTM-asetuksen 94 artiklan perusteella virasto tekee päätöksen sellaisten syiden tai todisteiden perusteella, joihin hakijalla on ollut tilaisuus ottaa kantaa.

Virasto on tutkinut hakijan esittämät huomautukset, mutta pitää kiinni esittämästään ehdottomasta hylkäysperusteesta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kukin EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdassa lueteltu rekisteröinnin hylkäysperuste on muista hylkäysperusteista riippumaton ja edellyttää erillistä tarkastelua. Kyseisiä hylkäysperusteita on lisäksi tulkittava niiden jokaisen taustalla oleva yleinen etu huomioon ottaen. Yleisen edun, joka otetaan huomioon kutakin hylkäysperustetta tarkasteltaessa, on kuvastettava erilaisia huomioon otettavia seikkoja kyseessä olevan hylkäysperusteen mukaan (16/09/2004, C‑329/02 P, SAT/2, EU:C:2004:532, § 25).

Muoto, jotka hakemuksenne koskee, ei ole rekisteröintikelpoinen hakemuksen kattamille tavaroille, EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella, koska merkki muodostuu yksinomaan ii) teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta tai muusta ominaisuudesta, kaikkien tavaroiden osalta, joille suojaa haetaan vaikkapa hakija väittää muuta.

Kyseessä oleva merkki täyttää kaikki edellä mainitut kielteiset vaatimukset kaikkien tavaroiden osalta. Koskien EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan e alakohtaa, on todettava, että yhteisöjen tuomioistuin on jo lausunut tiettyjen tavaran muodosta muodostuvien kolmiulotteisten merkkien osalta, että tässä säännöksessä tarkoitettujen rekisteröintiesteiden tarkoituksena on sen estäminen, että tavaramerkkisuojan antaminen johtaa siihen, että tavaramerkin haltijalle annetaan monopoli sellaisiin teknisiin ratkaisuihin tai tavaran käyttöön liittyviin piirteisiin, joita tavaroiden käyttäjät saattavat haluta sisältyvän myös kilpailijoiden tavaroihin (ks. em. asia Philips, tuomion 78-80 kohta). 08/04/2003, C-53/01 to C-55/01, Linde and Others, EU:C:2003:206, § 72.

Toisaalta, EUTMA:n 7 artiklan 1 kohtaan on sisällytetty kielto rekisteröidä tavaramerkiksi merkki, joka muodostuu yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta, taataan se, että yritykset eivät voi käyttää tavaramerkkioikeutta voidakseen pitää voimassa teknisiä ratkaisuja koskevia yksinoikeuksia ilman ajallisia rajoituksia (14/09/2010, Lego Juris, C-48/09 P, 9 /14 EU:C:2010:516, § 45).

EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan oikea soveltaminen edellyttää, että tavaramerkiksi rekisteröintiä koskevan hakemuksen ratkaiseva viranomainen määrittää asianmukaisesti kyseisen kolmiulotteisen merkin olennaiset piirteet. Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 63 kohdassa, ”olennaisia piirteitä” koskeva ilmaisu on ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan merkin tärkeimpiä osatekijöitä. Merkin olennaisten piirteiden tultua määritetyiksi toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on vielä selvittää, johtuvatko kaikki nämä piirteet kyseisen tavaran teknisestä tehtävästä. (14/09/2010, Lego Juris,C-48/09 P, EU:C:2010:516, § 68, 69, 72).

Koska EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan on ennakkoeste, joka voi estää yksinomaan tavaran muodosta muodostuvan merkin rekisteröinnin, tästä seuraa, että jos yksikin tässä säännöksessä mainituista kolmesta kriteeristä täyttyy, tällaista merkkiä ei voida rekisteröidä tavaramerkiksi (ks. vastaavasti tuomio Philips, C- 299/99, EU:C:2002:377, 76 kohta ja tuomio Linde ym., C-53/01–C-55/01,EU:C:

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan merkin erottamiskykyä on arvioitava toisaalta suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten rekisteröintiä on haettu, ja toisaalta suhteessa siihen, miten kohderyhmään kuuluvat kuluttajat ymmärtävät merkin (09/10/2002, T‑360/00, UltraPlus, EU:T:2002:244, § 43).

Vaikka erottamiskyvyn arviointiperusteet ovat samat kaikille tavaramerkkityypeille, näiden arviointiperusteiden käytön yhteydessä voi ilmetä, että kohdeyleisö ei välttämättä käsitä kaikkia näitä tyyppejä samalla tavoin, ja tämän vuoksi tietyn tyyppisten tavaramerkkien erottamiskyvyn osoittaminen voi olla vaikeaa (29/04/2004, C‑456/01 P & C‑457/01 P, Tabs, EU:C:2004:258, § 38).

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan siihen, millä tavoin tavaramerkki ymmärretään kohderyhmässä, vaikuttaa myös sen tarkkaavaisuusaste, joka voi vaihdella kyseisten tavaroiden tai palvelujen tyypin mukaan (05/03/2003, T‑194/01, Soap device, EU:T:2003:53, § 42; ja 03/12/2003, T‑305/02, Bottle, EU:T:2003:328, § 34).

"Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vain sellaisella tavaramerkillä, joka poikkeaa merkittävästi yleisestä käytännöstä tai toimialalla vallitsevista tavoista ja joka tästä syystä täyttää keskeisen tehtävänsä alkuperän osoittajana, on asetuksen [– –] 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erottamiskyky." (12/01/2006, C‑173/04 P, Standbeutel, EU:C:2006:20, § 31). Tässä tapauksessa hakijan mukaan tuotteen uran lohenpyrstömuoto sekä kummallakin sivulla olevat ns. pokkaukset ovat niin erilläisä, että näiden perusteella merkki kuluttaja muistaa merkin. Hakija ei ole kuitenkin esittänyt siitä mitään todisteita eikä näytteitä. Tuomioistuin on vahvistanut seuraavaa:

valituslautakunta voi todetessaan, ettei haetulla tavaramerkillä ominaispiirteidensä vuoksi ole erottamiskykyä, perustaa arvionsa paljon käytettävien kulutustavaroiden kaupassa saadusta yleisestä käytännön kokemuksesta seuraaviin seikkoihin, jotka kaikkien voidaan olettaa tuntevan ja jotka erityisesti näiden tuotteiden kuluttajat tuntevat [– –]. Tällaisessa tapauksessa valituslautakunnalla ei ole velvollisuutta esittää esimerkkejä mainitusta käytännön kokemuksesta.

(15/03/2006, T‑129/04, Plastikflaschenform, EU:T:2006:84, § 19).

Tällaisen saadun kokemuksen perusteella virasto toteaa, että kyseessä oleva kuluttaja mieltää haetun tavaramerkin tavanomaiseksi merkiksi eikä tietyn omistajan tavaramerkiksi. Jos hakija vetoaa haetun tavaramerkin erottamiskykyyn viraston edellä mainittuun kokemukseen perustuvasta arviosta huolimatta, hakijan tehtävänä on esittää konkreettiset ja perustellut tiedot siitä, että haetulla tavaramerkillä on joko sen ominaispiirteisiin perustuva erottamiskyky tai käytön perusteella hankittu erottamiskyky, koska kun otetaan huomioon hakijan perusteellinen markkinatuntemus, hakijan on paljon helpompi esittää nämä tiedot (05/03/2003, T‑194/01, Soap device, EU:T:2003:53, § 48).

M]itä lähempänä kolmiulotteisen tavaramerkin muoto, jolle rekisteröintiä on haettu, on kyseisen tuotteen todennäköisintä muotoa, sitä varmempaa on, että kyseiseltä muodolta puuttuu erottamiskyky asetuksen [– –] 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Sitä vastoin sellaisella tavaramerkillä, joka poikkeaa merkittävästi yleisestä käytännöstä tai toimialalla vallitsevasta tavasta ja joka tästä syystä täyttää keskeisen tehtävänsä alkuperän osoittajana, on erottamiskyky.

(24/11/2004, T‑393/02, Kopfflasche, EU:T:2004:342, § 31).

On muistutettava, että sen tutkimiseksi, voiko kohdeyleisö ymmärtää kyseisen uodon tuotteen alkuperän osoittajaksi, on tarkasteltava tämän ulkoasusta saatavaa kokonaisvaikutelmaa (24/11/2004, T‑393/02, Kopfflasche, EU:T:2004:342, § 37). Virasto on sen tehnyt.

Hakijan on itsekin esittänyt valokuvan josta näkyy miten hakijan tuotteita käytetään, ja miten kyseessä oleva merkin tekniset muodot ja ominaisuudet ovat tärkeitä sekä että niissä on tarvittavat muodot ja /tai aukot kiinnitystä (ruuvit ym. ) varten, kiinnitysominaisuudet, sekä tilaa johdoille ym. tavaroille ja niiden asennusta, liittämistä ym. varteen.

Edellä todetun perusteella virasto katsoo, että haettu kolmiulotteinen tavaramerkki koostuu yhdistelmästä elementtejä, jotka ovat kyseessä oleville tuotteille tyypillisiä. Hakijan puolesta ei ole annettu riittävä näyttöä siitä, että kuluttaja erottaa tuotteen juuri hakijan mainitsemien perusteella eikä myöskin siitä, että mainitut erityispiirteet ei olisi tarkoitettu teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta. Kyseinen muoto ei nimittäin asiallisesti eroa tietyistä näiden tuotteiden perusmuodoista, joita käytetään yleisesti kaupassa, vaan on aivan ilmeisesti ennemminkin näiden eräs muunnelma. Koska väitetyt erot eivät ole helposti havaittavissa, kyseinen muoto ei eroa riittävästi muista hakijan tuotteissa yleisesti käytetyistä muodoista, jolloin kohderyhmä ei voi välittömästi ja varmuudella erottaa hakijan tuotteita muuta kaupallista alkuperää olevista tuotteista.

Rekisteröitäväksi haettu tavaramerkki – sellaisena kuin tavanomaisen valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja sen havaitsee – ei tämän johdosta yksilöi kyseisiä tuotteita ja erota niitä muuta kaupallista alkuperää olevista tuotteista. Niin ollen se ei ole erottamiskykyinen näiden tuotteiden osalta.

Hakijan väittäessä, että EUIPO on jo rekisteröinyt useita samanlaisia tavaramerkkejä, voidaan huomauttaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan päätökset, jotka koskevat merkin rekisteröintiä Euroopan unionin tavaramerkiksi, kuuluvat sidotun harkinnan eivätkä vapaan harkinnan piiriin. Näin ollen sitä, voidaanko merkki rekisteröidä Euroopan unionin tavaramerkiksi, on arvioitava ainoastaan asetuksen (EUTMA) perusteella, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, eikä näitä päätöksiä edeltäneen päätöskäytännön perusteella (15/09/2005, C‑37/03 P, BioID, EU:C:2005:547, § 47; ja 09/10/2002, T‑36/01, Glass pattern, EU:T:2002:245, § 35).

"Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä näet ilmenee, että yhdenvertaisuusperiaatteen on oltava sopusoinnussa laillisuusperiaatteen kanssa, jonka mukaan taas kukaan ei voi edukseen vedota lainvastaisuuteen, joka hyödyttää jotakuta toista." (27/02/2002, T‑106/00, Streamserve, EU:T:2002:43, § 67).

Muoto, jotka hakemuksenne koskee, ei ole rekisteröintikelpoinen myöskään EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella, koska merkillä ei erottamiskykyä niiden tavaroiden osalta, joille suojaa haetaan. Tavaramerkin, jolle suojaa haetaan, ulkoasu ei eroa merkittävästi asianomaisen alan käytännöistä ja tavoista. Loppukäyttäjät suuntaavat tavallisesti huomionsa enemmän tuotteen merkintään tai nimeen kuin sen muotoon tai pakkaukseen.

Merkki, jolle suojaa haetaan, muodostuu erityisesti vain sellaisten esittävien ominaisuuksien (käsitelty jo alakohdassa 1.) yhdistelmästä, jonka rakennusalan ammattilainen katsoisi olevan tyypillistä kyseessä olevien tavaroiden muodoille. Tämä muoto ei ole selkeästi erilainen kuin monet muut perusmuotoiset muodot, joita käytetään tavallisesti kyseessä olevien tavaroiden kaupankäynnissä, vaan on pelkästään niiden muunnelma.

Edellä mainituista syistä ja EUTM-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b ja e (ii) alakohdan mukaisesti Euroopan unionin tavaramerkkiä nro 17 937 720 koskeva hakemus hylätään kaikkien haettujen tavaroiden osalta.

EUTM-asetuksen 67 artiklan mukaan teillä on oikeus hakea muutosta tähän päätökseen. EUTM-asetuksen 68 artiklan mukaan valitus on tehtävä virastolle kirjallisena kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta. Valitus on tehtävä sillä kielellä, jota on käytetty valituksen kohteena olevan päätöksen käsittelykielenä. Valituksen perusteet sisältävä kirjelmä on jätettävä neljän kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Valitus katsotaan tehdyksi vasta kun 720 EUR valitusmaksu on suoritettu.

Erkki Münter