EU-tavaramerkkiä koskevan hakemuksen hylkääminen
(EUTM-asetuksen 7 artikla ja
42 artiklan 2 kohta)

Alicante, 23/12/2019

Dottir Attorneys Ltd

Pohjoisesplanadi 35 Aa

FI-00100 Helsinki

FINLANDIA

Hakemuksen numero:	018038308
Hakijan viite:	WORLD_OF_MOUTH
Tavaramerkki:	World of Mouth
Merkin tyyppi:	Kuviomerkki
Hakija:	World Of Mouth Oy Pursimiehenkatu 29-31 A FI-00150 Helsinki FINLANDIA

Taustaa

Virasto ilmoitti hakijalle 26.4.2019 ehdottomasta rekisteröintiesteestä EUTM-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan nojalla, koska se katsoi hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin olevan kuvaileva ja erottamiskyvytön ilmoituksessa (liitteenä) esitetyin perusteluin.

Määräajan pidennys

Hakija anoi 25.6.2019 pidennystä huomautusten jättämiselle asetettuun määräaikaan. Virasto vahvisti määräajan pidennyksen 26.6.2019 ja kehotti hakijaa toimittamaan huomautuksensa viimeistään 1.9.2019.

Hakijan huomautukset

Hakija esitti huomautuksensa 29.7.2019, joiden perusteella voidaan tehdä seuraava yhteenveto.

Haettu merkki on rekisteröimiskelpoinen kokonaisuudessaan. Viraston kanta on virheellinen ja perustuu merkin puutteelliseen kokonaisarviointiin.

Merkki koostuu sanoista ”world”, ”of” ja ”mouth” muodostaen sanayhdistelmän ”world of mouth”. Sana ”world” tarkoittaa suomen kielellä sanaa ”maailma” ja sana ”mouth” tarkoittaa sanaa ”suu”. Sanayhdistelmä saa suomenkielellä merkityksen ”suun maailma”. Sanayhdistelmän voidaan katsoa olevan sanaleikki markkinointimuotoon viittaavasta ilmaisusta ”word of mouth”, joka tunnetusti tarkoittaa suullisesti leviävää tietoa, puskaradiota, joka kääntyy suomeksi ”suun sana”. Koska kyseessä on kaksi täysin eri sanaa ”world” ja ”word”, ei haettua merkkiä voida rinnastaa vakiintuneeseen ilmaisuun ”word of mouth”, eikä merkin voida näin ollen katsoa kuvailevan hakemuksen kohteena olevia tavaroita ja palveluja.

Viraston näkemys, jonka mukaan merkki ”World of Mouth” antaisi kuluttajalle käsityksen siitä minkälaisista tavaroista tai palveluista on kyse, ei ole uskottava. Kohdeyleisö ei miellä tavaramerkin antavan ainoastaan tietoa haettujen tavaroiden ja palveluiden luonteesta, vaan osoittavan niiden alkuperän. Haetulla merkillä on näin ollen vähintään vaadittu vähimmäiserottamiskyky haetuissa tavara- ja palveluluokissa. Vähimmäiserottamiskyky lähtökohtaisesti riittää estämään EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtien soveltamisen.

Haettu merkki on kekseliäs, mielikuvituksellinen ja epätavallinen brändinimi, jonka taustalla voidaan korkeintaan katsoa olevan sanaleikki.

Haetun merkin tavara- ja palveluluokat kattavat hyvin erilaisia tavaroita ja palveluita. Viraston olisi tullut arvioida merkin kuvailevuutta ja erottamiskykyä kaikkien haettujen tavaroiden ja palveluiden osalta erikseen.

EUIPO:n näkemyksen mukaan sanayhdistelmä ”world of mouth” rinnastetaan käsitteeseen ”word of mouth” (”puskaradio”), jossa sanalla ”mouth” (suom. ”suu”) viitataan ihmisten väliseen suulliseen kommunikaatioon. Ravitsemiseen liittyvien tavaroiden ja palveluiden, kuten luokan 9 tavaroiden ”Ohjelmistot ja sovellukset mobiililaitteisiin ravintolapalveluiden ja ruokakulttuurin alalla” yhteydessä tavaramerkki ”World of Mouth” (suom. ”suun maailma”) muodostaa kuitenkin innovatiivisen sanaleikin, jonka sisältö on kuulijalle täysin erilainen kuin alkuperäisen ”word of mouth” sanayhdistelmän. Sanaa ”mouth” ei tässä yhteydessä ymmärretä viittauksena ihmisten väliseen kommunikaatioon, vaan suulla tapahtuvaan maistamiseen. Haettu merkki ei täten kuvaile ravitsemiseen liittyvää tavaraa tai palvelua suoraan, vaan luo kuluttajalle epäsuoran mielleyhtymän näihin. Sanayhdistelmällä ”World of Mouth” ei näiden tavaroiden ja palveluiden yhteydessä myöskään ole vapaanapitotarvetta viraston esittämin perustein, vaan merkki tulisi hyväksyä vähintäänkin kaikille haetuille ravitsemiseen liittyville tavaroille ja palveluille.

Merkki ”World of Mouth” muodostaa erottamiskykyisen yhdistelmän, jonka merkitystä kohdeyleisön ei ole mahdollista ymmärtää ilman analysointiponnisteluja.

Viraston ilmoituksen mukaan sen tekemät verkkohaun tulokset tukevat viraston näkemystä, jonka mukaan englannin kieltä puhuva kohdeyleisöön kuuluva kuluttaja katsoisi, että merkillä̈ on seuraava merkitys: ”sosiaalisen mediassa (verkossa) tapahtuva viestintä ja vuorovaikutus tuttujen ja tuntemattomien ihmisten välillä kuin

myös kuluttajien ja yritysten välillä, ”digitaalinen puskaradio”. Ilmaisu ”World of Mouth” ei kuitenkaan ole yleisesti käytössä haetuille tavaroille ja palveluille, eikä kohdeyleisöön kuuluva kuluttaja siten katsoisi merkillä olevan viraston väittämää merkitystä. Viraston viittaamat verkkohaut edustavat yksittäisten henkilöiden näkemyksiä ja pohdintoja word of mouth -ilmaisun laajentumisesta world of mouth -ilmaisuksi. Yksittäiset opinnäytetöissä ja verkkomediakirjoituksissa mainitut viittaukset ilmaisuun ”world of mouth” eivät riitä osoittamaan, että ilmaisu olisi vakiintunut kohdeyleisön keskuudessa. Erityisesti näin on ravitsemiseen liittyvien tavaroiden ja palveluiden osalta, joiden yhteydessä ”World of Mouth” luo täysin erilaisen mielleyhtymän.

Kohdeyleisön voidaan tapauksessa katsoa koostuvan keskivertokuluttajista. Tällainen kuluttaja ei ole tietoinen ilmaisusta ”World of Mouth”, taikka niistä yksittäisistä julkaisuista ja pohdinnoista, joiden perusteella ilmaisu ”World of Mouth” olisi käsitettävissä samoin kuin vakiintunut ilmaisu ”word of mouth”.

Ilmaisu ”World of Mouth” ei ole korvannut ilmaisua ”word of mouth”, eikä kohdeyleisö siten muodosta yhteyttä ilmaisujen välillä. Haettu merkki ei näin ollen muodosta kohdeyleisön mielessä suoraa linkkiä haetuille tavaroille ja palveluille. Haettu merkki ei siten ilmaise suoraan asianomaisten tavaroiden tai palvelujen sisältöä tai niiden ominaisuuksia.

Päätös

EUTM-asetuksen 94 artiklan perusteella virasto tekee päätöksen sellaisten syiden tai todisteiden perusteella, joihin hakijalla on ollut tilaisuus ottaa kantaa.

Virasto on tutkinut hakijan esittämät huomautukset, mutta pitää kiinni esittämästään ehdottomasta hylkäysperusteesta.

Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen 7 artiklassa säädetään seuraavasti:

”1. Seuraavia merkkejä ei rekisteröidä:

– –

b) tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky;

c) tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia;

– –

2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa ainoastaan osassa Euroopan unionia.”

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EUTMA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdalla estetään se, että ainoastaan yksi yritys saisi käyttää tässä säännöksessä tarkoitettuja merkkejä tai merkintöjä sen vuoksi, että ne on rekisteröity tavaramerkiksi. Tällä säännöksellä pyritään siihen yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen, että jokaisen on saatava käyttää vapaasti tällaisia merkkejä tai merkintöjä (27/11/2003, T-348/02, Quick, EU:T:2003:318, § 27; ks. myös vastaavasti tuomio 04/05/1999, C-108/97 ja C-109/97, Chiemsee, EU:C:1999:230, § 25 ).

Merkin kuuluminen EUTMA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kiellon alaan edellyttää, että merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseessä olevan tavaroiden ja palvelujen tai jonkin niiden ominaisuuden kuvailun (15/01/2013, T-625/11, ecoDoor, EU:T:2013:14, § 16; 22/06/2005, T-19/04, PAPERLAB, EU:T:2005:247, § 25; 25/09/2015, T-591/14, PerfectRoast, EU:T:2015:700, § 25-26).

Merkin – myös kuviomerkin - erottamiskykyä ja kuvailevuutta arvioitaessa merkki otetaan huomioon kokonaisuutena ja arvioinnissa otetaan huomioon ne tavarat tai palvelut, joita varten merkin rekisteröintiä haetaan sekä se, miten kohdeyleisö eli näiden tavaroiden tai palvelujen kuluttajat ymmärtävät merkin. Niin kuvailevuutta kuin erottamiskykyä arvioitaessa ratkaisevaa on siis merkin antama kokonaisvaikutelma oli sitten kyse iskulauseesta, useammasta eri sanasta koostuvasta sanamerkistä, sanamerkistä, joka muodostuu kahdesta yhteen kirjoitetusta sanasta tai esimerkiksi kuviomerkistä (02/07/2009, T-414/07, kuviomerkki, joka kuvaa korttia pitelevää kättä ja kolmea kolmiota, EU:T:2009:242, § 36). Oikeuskäytännön mukaan tämä ei kuitenkaan estä tarkastelemasta kaikkia niitä tavaramerkin yksittäisiä osatekijöitä, joista merkki koostuu.

EUTMA 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan hylkäysperustetta ei sovelleta merkkeihin, jotka koostuvat erottamiskyvyttömästä ja kuvailevasta osatekijästä mikäli se on yhdistetty muihin osatekijöihin, kuten erottamiskykyiseen, ei-kuvailevaan kuvioelementtiin.

Hakijan huomautuksista huolimatta virasto edelleen katsoo, että hakemuksen kohteena olevan kuviomerkin ymmärrettäisiin englantia puhuvassa kohderyhmässä tarjoavan tietoa siitä, että merkillä varustetut tavarat mahdollistavat digitaalisen viestintäkanavan, ”puskaradion” toiminnan ja hallinnoimisen, koskevat kyseistä viestintäkanavaa ja ilmiötä tai edustavat tällaisen viestintäkanavan toiminnan lopputuloksia (sosiaalisen median asiakaskokemuksiin perustuvat suositukset/oppaat). Siten kohdeyleisöön kuuluva kuluttaja katsoisi merkin tarjoavan tietoa tavaroiden ja palvelujen lajista, laadusta, käyttötarkoituksesta, tai muista ominaisuuksista, kuten tietoa siitä viestintäkanavasta, johon tavarat ja palvelut liittyvät, tai jonka välityksellä saatua tietoa tavarat ja palvelut edustavat tai välittävät.

Virasto ei kiistä sitä, etteikö sanayhdistelmällä ”World of Mouth” olisi myös merkitys ”suun maailma”, kuten hakija on huomauttanut. Virasto kuitenkin pitää paljon todennäköisempänä, että kuluttaja ymmärtää sanayhdistelmän varsinkin digitaalisessa toimintaympäristössä välittömästi tarkoittavan sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa, kuluttajien välistä epävirallista, suusanallista viestintää, joka käsittää tavaroiden ja palvelujen arviointia/arvostelua, eli ymmärtää sen merkityksessä ”digitaalinen puskaradio”. Hakijan huomautus siitä, että keskivertokuluttajista koostuva yleisö ei ymmärtäisi ilmaisun ”World of Mouth” tarkoittavan sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa suusanallista viestintää, ei vakuuta virastoa. Keskivertokuluttajat ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä ja hyödyntäjiä, joten on hyvin epätodennäköistä, etteivät he olisi tietoisia kyseisestä ilmiöstä yleisesti käytettävästä ilmaisusta. Suusanallista viestintää pidetään tänä päivänä myös erittäin luotettavana tietolähteenä, ja sillä on suuri vaikutus kuluttajien asenteisiin ja ostokäyttäytymiseen. Kuluttajat hakevat sosiaalisen median välityksellä muiden osto- ja palvelukokemuksia mutta myös välittävät muille vastaavasti omia kokemuksiaan. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva suusanallinen viestintä voi myös koskea mitä tahansa tavaraa tai palvelua.

Se, että haettu sanayhdistelmä voidaan ymmärtää myös hakijan esittämässä merkityksessä ”suun maailma” ei muuta viraston näkemystä merkin kuvailevuuden suhteen. Oikeuskäytännön mukaan tavaramerkin rekisteröintihakemuksen hylkääminen EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella (korostus lisätty jälkikäteen)

ei edellytä, että tässä säännöksessä tarkoitettuja tavaramerkin muodostavia merkkejä ja ilmauksia käytetään todellisuudessa rekisteröinnin hakemisajankohtana sellaisten tavaroiden tai palveluiden kuvailemiseen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tai näiden tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksien kuvailemiseen. Kuten jo tämän säännöksen sanamuodosta ilmenee, on riittävää, että näitä merkkejä ja ilmauksia voidaan käyttää tällä tavoin. Sanamerkkiin on siis sovellettava tässä säännöksessä tarkoitettua hylkäysperustetta, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuden.

(23/10/2003, C‑191/01 P, Doublemint, EU:C:2003:579, § 32).

Vaikka edellä mainitussa tuomiossa on kyse sanamerkistä, voidaan tuomiota soveltaa myös sellaiseen kuviomerkkiin, jonka sisältämät kuvio-osuudet ovat liian vähäiset eivätkä tee merkkiä kokonaisuutena erottamiskykyiseksi. Hakemuksen kohteena olevan kuviomerkin kuvioelementit ovat luonteeltaan niin vähäisiä - eli sanojen kirjoittamien hyvin tavanomaisella kirjasinlajilla ja sanan ”of” korostaminen kursivoinnilla - että ne eivät tee tavaramerkistä kokonaisuutena tarkasteluna erottamiskykyistä. Merkin teksti ”World of Mouth” on kuviomerkissä selvästi esillä ja helposti luettavissa. Kokonaisuutena tarkasteltuna merkin sisältämän sanaelementin välittämä kuvaileva viesti on kuvioelementeistä huolimatta kuluttajan välittömästi ja helposti ymmärrettävissä.

Virasto huomauttaa, ettei se ilmoituksessaan ole pelkästään rinnastanut haettua merkkiä ilmaisuun ”word of mouth”, vaan tuonut esiin sen merkityksen minkä relevantti kohderyhmä ilmaisulle ”World of Mouth” kyseisten tavaroiden ja palvelujen yhteydessä antaisi. Kuten viraston viittaamat verkkohaun tulokset selvästi osoittavat ilmaisu ”world of mouth” on myös vakiintunut ilmaisu kyseiselle sosiaalisessa mediassa tapahtuvalle suusanalliselle viestinnälle. Hakijan huomautus siitä, että viraston viittaamat verkkohaun tulokset ovat vain ”yksittäisten henkilöiden näkemyksiä ja pohdintoja” ei ole relevantti. Virasto huomauttaa, että hyvin yksinkertainen verkkohaku Google®- hakukonetta käyttäen hakusanoille ”world of mouth” ”wom” tuo 99,000 hakutulosta, jotka vahvistavat viraston näkemyksen ilmaisun ”world of mouth” tunnettuudesta. Hakutulosten perusteella ei kyseessä selvästikään ole kyse pelkästään yksittäisten henkilöiden näkemyksestä tai pohdinnoista.

Hakija on myös peräänkuuluttanut kuvailevuuden arviointia kunkin tavaran ja palvelun osalta erikseen. Oikeuskäytännön mukaan silloin, kun toimivaltainen viranomainen epää tavaramerkin rekisteröinnin, sen on ilmoitettava päätöksessään päätelmänsä kunkin rekisteröintihakemuksessa tarkoitetun tavaran ja palvelun osalta. Kuitenkin silloin, kun sama hylkäysperuste koskee tavaroiden tai palvelujen luokkaa tai ryhmää, toimivaltainen viranomainen voi antaa ainoastaan yhteiset perustelut kaikkien kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen osalta (15/02/2007, C- 239/05, The Kitchen Company, EU:C:2007:99, § 38). Yhteiset perustelut jonkin tavara- tai palvelusarjan osalta voivat ulottua sellaisiin tavaroihin tai palveluihin, joiden välillä on riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kyseiset tavarat tai palvelut muodostavat riittävän yhtenäisen ryhmän siten, että yhtäältä kaikista kyseisen päätöksen perusteluina olevista tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevista toteamuksista ilmenee riittävän selkeästi viranomaisen päättely kunkin tähän ryhmään kuuluvan tavaran ja palvelun osalta ja että toisaalta kyseiset toteamukset soveltuvat erotuksetta kuhunkin näistä tavaroista ja palveluista (02/04/2009, T-118/06, Ultimate fighting championship, EU:T:2009:100, § 28). Virasto katsoo, että käsillä olevan hakemuksen kohteena olevilla tavaroilla ja palveluilla on riittävän suora ja konkreettinen yhteys ja ne muodostavat luonteeltaan, käyttötarkoitukseltaan ja sisällöltään sellaisen yhtenäisen ryhmän, jonka osalta virasto voi antaa yhteiset perustelut. Luokan 9 tavarat ja luokan 42 ja 43 palvelut koskevat digitaalista viestintäkanavaa ja/tai sen välityksellä jaettavaa informaatiota ja/tai mahdollistavat digitaalisen viestintäkanavan toiminnan.

Hakijan näkemyksen mukaan haettu merkki on kekseliäs, mielikuvituksellinen ja epätavallinen brändinimi, jonka taustalla voidaan korkeintaan katsoa olevan sanaleikki. Virasto ei yhdy hakijan näkemykseen, tosin huomauttaa myös oikeuskäytännöstä, jonka mukaan kuvitteellisuus, luovuus tai mielikuvituksellisuus eivät ylipäätään ole edellytyksiä sille, että merkkiä voidaan pitää erottamiskykyisenä. Riittää, että kohdeyleisö pystyy tavaramerkin avulla yksilöimään sillä suojattujen tavaroiden ja palvelujen alkuperän ja erottamaan ne muiden yritysten tavaroista tai palveluista (16/09/2004, C-329/02 P, SAT.2, EU:C:2004:532, § 41). Tämä edellytys ei kuitenkaan täyty haetun merkin osalta. Kohderyhmä ymmärtää merkin välittömästi ja ilman analysointiponnisteluja viraston edellä esittämässä merkityksessä ”digitaalinen viestintäkanava/puskaradio”. Haetussa kuviomerkissä ei ole osatekijöitä, joiden perusteella kohdeyleisö voisi painaa merkin helposti ja välittömästi mieleensä kyseessä olevien tavaroiden ja palvelujen erottamiskykyisenä tavaramerkkinä.

Edellä esitetyn perusteella virasto edelleen katsoo, että kohdeyleisön näkökulmasta katsottuna, on kuviomerkin ja hakemuksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen välillä riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseessä olevan tavaroiden ja palvelujen tai jonkin niiden ominaisuuden kuvailun. Näin ollen merkki kuuluu EUTMA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kiellon piiriin.

Hakijan mukaan kuviomerkillä ”World of Mouth” on vähimmäiserottamiskyky. Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee kuitenkin, että merkki, joka EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla kuvailee tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, on tämän johdosta väistämättä näiden tavaroiden tai palvelujen osalta kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tavaramerkki, jolta puuttuu erottamiskyky (12/02/2004, C-265/00, Biomild, EU:C:2004:87, § 19). Koska kuviomerkki ”World of Mouth” kokonaisuutena tarkasteltuna, on merkitykseltään selvästi kuvaileva rekisteröintihakemuksen sisältämiin tavaroiden ja palveluihin nähden, puuttuu siltä myös erottamiskyky näiden samojen tavaroiden ja palvelujen osalta.

Hakijan mukaan sanayhdistelmään ”world of mouth” ei liity vapaanapidon tarvetta. Virasto ei kuitenkaan yhdy hakijan näkemykseen. EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perustana on sitä koskeva yleinen etu, jonka mukaan kuvailevia käsitteitä ei pidä rekisteröidä tavaramerkkeinä, jotta ne säilyvät kaikkien kilpailijoiden vapaassa käytössä. Viraston ei tarvitse osoittaa, että olisi olemassa konkreettinen, ajankohtainen tai pakottava tarve säilyttää kuvailevat ilmaukset vapaassa käytössä (konkretes Freihaltebedürfnis, 04/05/1999, C-108/97, ’Chiemsee’, EU:C:1999:230, § 35 ja 12/02/2004, C-363/99, Postkantoor, EU:C:2004:86, § 61). On myös merkityksetöntä, onko olemassa synonyymeja tai muita vieläkin tavanomaisempia tapoja, joilla tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia voidaan kuvailla (12/02/2004, C- 265/00, Biomild, EU:C:2004:87, § 42). Koska virasto edellä esitetyin perusteluin katsoo, että haettu kuviomerkki on kuvaileva ja luontaisesti erottamiskyvytön esteen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen suhteen, on hakijan huomautus, jonka mukaan sanayhdistelmään ei kohdistu vapaana pidon tarvetta, merkityksetön.

Edellä mainituista syistä ja EUTM-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan unionin tavaramerkkiä nro 18 038 308 koskeva hakemus hylätään seuraavien tavaroiden ja palvelujen osalta:

Luokka 9 Ohjelmistot; Mobiilisovellukset; Media- ja julkaisuohjelmistot; Interaktiiviset viihdeohjelmistot; Mittausohjelmistot; Ladattavat tietokoneohjelmistosovellukset; Ladattavat elektroniset julkaisut; Ohjelmistot ja sovellukset mobiililaitteisiin ravintolapalveluiden ja ruokakulttuurin alalla; Ladattavat elektroniset julkaisut ravintolapalveluiden ja ruokakulttuurin alalla; Ravintolaoppaat elektronisessa muodossa.

Luokka 42 Tieteelliset ja teknologiset palvelut sekä niihin liittyvä tutkimus ja suunnittelu; Ohjelmistokehitys; Ohjelmistosuunnittelu; Verkkosovelluspalvelut [SaaS]; Web-pohjaisten analytiikka- ja optimointisovellusten tarjoaminen verkossa; Kaupalliset suunnittelupalvelut; Testaus, todentaminen ja laadunvalvonta; Sähköisiin ravintolaoppaisiin tarkoitettujen ohjelmistojen suunnittelu ja kehittäminen; Web-portaalipalvelut (suunnittelu tai hosting) käytettäväksi ravintolapalveluiden ja ruokakulttuurin alalla; Ohjelmistojen ylläpitäminen palveluna (SaaS) käytettäväksi ravintolapalveluiden ja ruokakulttuurin alalla.

Luokka 43 Ravitseminen ja juomien anniskelu; Konsultointipalvelut ruokakulttuurin alalla; Ravintolakatsausten tarjoaminen; Ravintola- ja baariarvosteluiden tarjoaminen; Hotellimajoituksen, baarien, ravintoloiden ja pitopalveluyritysten arviointi; Ravintoloiden tiedotuspalvelut; Ravintoloiden varauspalvelut; Ravintola- ja ateriavarausten ja -tilausten tekeminen; Baari- ja ravintolapalvelut; Kestityspalvelut (ruoka ja juoma); Pitopalvelu; Ateria- ja juomapalveluiden tarjoaminen; Noutoravintolapalvelut.

Hakemuksen käsittely etenee jäljelle jäävien tavaroiden osalta, eli:

Luokka 9 Tietokoneet ja tietokonelaitteet.

EUTM-asetuksen 67 artiklan mukaan teillä on oikeus hakea muutosta tähän päätökseen. EUTM-asetuksen 68 artiklan mukaan valitus on tehtävä virastolle kirjallisena kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta. Valitus on tehtävä sillä kielellä, jota on käytetty valituksen kohteena olevan päätöksen käsittelykielenä. Valituksen perusteet sisältävä kirjelmä on jätettävä neljän kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Valitus katsotaan tehdyksi vasta kun 720 EUR valitusmaksu on suoritettu.

Tuula RAJALA

LIITE Ilmoitus EU-tavaramerkkiä koskevan hakemuksen hylkäämisen perusteista (EUTM-asetuksen artikla 7 ja artikla 42 kohta 2), 26/04/2019, 9 sivua