EU-tavaramerkkiä koskevan hakemuksen hylkääminen
(EUTM-asetuksen 7 artikla ja
42 artiklan 2 kohta)

Alicante, 03/12/2019

Dottir Attorneys Ltd

Pohjoisesplanadi 35 Aa

FI-00100 Helsinki

FINLANDIA

Hakemuksen numero:	018048918
Hakijan viite:	SULA
Tavaramerkki:	SULA
Merkin tyyppi:	Sanamerkki
Hakija:	Sulapac Oy c/o Sulapac Oy Iso Roobertinkatu 21-25 FI-00120 Helsinki FINLANDIA

Virasto ilmoitti hakijalle 29.5.2019 ehdottomasta rekisteröintiesteestä EUTMA 7 artiklan 1 kohdan b, c ja f alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan nojalla, koska se katsoi hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin olevan kuvaileva ja erottamiskyvytön sekä hyvän tavan vastainen ilmoituksessa (liitteenä) esitetyin perusteluin.

Hakija esitti huomautuksensa 8.7.2019, joiden perusteella voidaan tehdä seuraava yhteenveto:

1. Huomautukset koskien merkin hyvän tavan vastaisuutta:

• Haettavat tavarat liittyvät ensisijaisesti pakkauksiin, kosmetiikkatuotteisiin ja juomiin, eikä tavaroiden kohdeyleisö muodosta yhteyttä viraston väittämään merkityssisältöön tai sanan mahdollisiin kaksoismerkityksiin. Sikäli kun kohdeyleisö edes ymmärtää sanojen SULA ja ”súlă” olevan sama sana, ymmärtää se merkin sisällön korkeintaan lievänä kaksimielisyytenä.

• Romanian kielen sana ”súlă” tarkoittaa suomeksi ”naskalia” ja sana ”sulă” tarkoittaa puolestaan ”purasinta”; sanalla ”sula” ei sellaisenaan ole sanakirjamerkitystä romanian kielellä. Google-haut/Google Translate -käännökset kyseisellä sanalla eivät viittaa viraston mainitsemaan merkitykseen.

• Sanan ”súlă” sisältämät vokaalit ú sekä ă ovat erillisiä kirjaimia, jotka eroavat vokaaleista ”u” ja ”a”, ne äännetään eri tavalla ja niiden merkitys on erilainen (viittaus ratkaisuun 22/12/2012, R 482/2012-1).

• EU-tavaramerkkirekisterissä on suuri määrä sanasta SULA muodostuvia tai sen sisältäviä merkkejä, kuten esimerkiksi EUTM nro 003716371 SULA NATURA luokissa 5 ja 30, nro 000187997 SULA KISS luokassa 30, nro 003800935 Sulá luokissa 5 ja 30 sekä nro 003904117 SULA luokassa 33. Rekisteröintien laaja määrä puoltaa sitä, että kohdeyleisö on kosketuksissa kyseisen sanan kanssa laajasti, eikä koe sitä kaksoismerkityksessä haettaviin tavaroihin nähden.

2. Huomautukset koskien merkin kuvailevuutta:

• Mahlan käyttö juomatuotteena on harvinaista ja mielleyhtymä, jonka merkki mahdollisesti aiheuttaa latvian tai liettuan keiltä puhuvalle kohdeyleisölle rajoittuu vain mahlaan, tuoremehuun tai mehuun. Kuvailevuus ei joka tapauksessa voi ulottua näiden säilyttämiseen tarkoitettuihin pakkauksiin tai näitä ainesosinaan sisältäviin tuotteisiin.

• Tätä tukevat myös lukuisat EU-tavaramerkkirekisterissä olevat rekisteröinnit muun muassa luokassa 30, sisältäen esimerkiksi konvehdit ja makeiset.

EUTMA 94 artiklan perusteella virasto tekee päätöksen sellaisten syiden tai todisteiden perusteella, joihin hakijalla on ollut tilaisuus ottaa kantaa.

1. Merkin hyvän tavan vastaisuus

Virasto on tutkinut hakijan esittämät huomautukset, mutta pitää kiinni esittämästään ehdottomasta hylkäysperusteesta koskien merkin hyvän tavan vastaisuutta.

Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen (EUTMA) 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla hylätään sellaisten tavaramerkkien rekisteröinti, jotka ovat yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisia. EUTMA 7 artiklan 2 kohdan mukaan 1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa ainoastaan osassa yhteisöä.

Merkin yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisuutta on tutkittava sen perusteella, miten unionissa tai sen osassa oleva kohdeyleisö mieltää merkin, kun sitä käytetään tavaramerkkinä. Kyseinen osa voi muodostua tapauskohtaisesti yhdestä ainoasta jäsenvaltiosta (20/09/2011, T-232/10, Coat of arms of the Soviet Union, EU:T:2011:498, § 50; 09/03/2012, T-417/10, ¡Que buenu ye! Hijoputa, EU:T:2012:120, § 12).

Arvioitaessa merkin hyvän tavan vastaisuutta on tavallisesti tarpeen ottaa huomioon tavarat ja palvelut, joille rekisteröintiä haetaan, koska eri tavaroilla ja palveluilla voi olla erilainen kohdeyleisö ja siksi rajat sille, mikä on selkeästi loukkaavaa ja mitä ei voi hyväksyä, voivat olla erilaisia. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kohdeyleisö ei kuitenkaan välttämättä tarkoita vain niitä, joille hakemuksen kattamat tavarat on suoraan suunnattu, koska kohdeasiakkaisiin kuulumatonkin yleisö voi kohdata merkin (05/10/2011, T-526/09, PAKI, EU:T:2011:564, § 18). Näin ollen merkin kaupallinen ympäristö sen osalta, mikä on tavaroiden ja palvelujen kohdeyleisö, ei ole aina määrittävä tekijä siinä, loukkaako merkki hyvää tapaa (09/03/2012, T-417/10, ¡Que buenu ye! HIJOPUTA (fig.), EU:T:2012:120, § 24; 26/09/2014, T-266/13, Curve, EU:T:2014:836, § 18-19).

Viraston esittämä huomautus koskien merkin hyvän tavan vastaisuutta koskee kaikkia hakemuksen kattamia tavaroita. Nämä tavarat luokissa 3, 8, 16, 20, 21, 28, 32 ja 33 sisältävät tavaroita, jotka ovat suunnattu sekä suurelle yleisölle että ammattilaisille ja teollisuudelle. Kyseiset tavarat eivät hakijan esittämällä tavalla liity ensisijaisesti vain pakkauksiin, kosmetiikkatuotteisiin ja juomiin, sillä hakemus kattaa näiden ohella esimerkiksi myös ruokailuvälineet luokassa 8, huonekalut ja sisustusesineet luokassa 20, erilaisia kotitalouteen liittyviä astioita luokassa 21 sekä pelit, lelut ja urheiluvälineet luokassa 28.

Lisäksi, koska haettu merkki SULA muodostuu sanasta, jolla on merkitys romanian kielellä, romanian kieltä puhuvat kuluttajat unionissa muodostavat kohdeyleisön, johon nähden ehdottomat hylkäysperusteet on tulkittava.

Vastineessaan hakija esittää, että sana ”súlă” tarkoittaa suomeksi ”naskalia” ja sana ”sulă” puolestaan ”purasinta”, mutta sanalla SULA ei sellaisenaan ole sanakirjamerkitystä. Tavaroiden kohdeyleisö ei hakijan mukaan yhdistä merkkiä viraston viittaamaan kaksoismerkitykseen tai mieltäisi sen enimmillään vain lievästi kaksimielisenä. Se, että sanaa ”naskali” tai ”purasin” käytettäisiinkin joissakin yhteyksissä alatyylisessä tarkoituksessa, ei tee sanasta hyvän tavan vastaista EUTMA 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti.

Virasto ei yhdy hakijan esittämiin näkemyksiin. Kuten virasto on 29.5.2019 päivätyssä ilmoituksessaan tuonut esiin, haetun merkin muodostava sana SULA on romanian kielellä karkea ja alatyylinen sana miehen sukupuolielimelle. Siltä osin kuin hakija väittää, ettei sanalle SULA sellaisenaan löydy sanakirjamerkitystä romanian kielellä, on huomattava, että virasto esitti ilmoituksessaan kaksi sanakirjaviitettä (yhden Reverso Dictionary- ja toisen Glosbe -verkkosanakirjasta), joissa sana SULA haetussa muodossaan esiintyy viraston viittaamassa merkityksessä (ensin mainitussa englanniksi ”dick” ja ”cock”, viimeksi mainitussa suomeksi ”mulkku”). Hakija ei ole kyseenalaistanut viraston viittaamien lähteiden luotettavuutta eivätkä hakijan mainitsemat vaihtoehtoiset sanakirjamerkitykset ja lähteet tai Google-haun/Google Kääntäjä -palvelun tulokset todista, että haetulla merkillä ei olisi viraston mainitsemaa yleisesti ymmärrettyä merkitystä. Se, että sana SULA esiintyy luotettavissa romanian kielen sanakirjoissa viraston viittaamassa merkityksessä, on osoitus siitä, sanalla on kyseinen yleinen romaniankielinen merkitys. Viraston viittaaman merkityksen ovat myös vahvistaneet viraston romaniaa äidinkielenään puhuvat tutkijat.

Mitä tulee hakijan mainitsemaan valituslautakunnan ratkaisuun R 482/2012-1 koskien sanamerkkiä ”kuro”, virasto katsoo, ettei tapaus ole analoginen nyt arvioinnin kohteena olevan hakemuksen kanssa. Siinä missä vokaalit ”ó” ja ”ú” unkarin kielessä eroavat kirjaimista ”o” ja ”u” siinä määrin, ettei unkarilainen yleisö mahdollisesti yhdistäisi sanaa ”kuro” sanan ”kúró” loukkaavaan merkitykseen, nyt haetulla merkillä SULA on haetussa muodossaan viraston viittaama karkea ja alatyylinen merkitys romanian kieltä puhuvalle yleisölle. Tässä muodossa sen merkitys on ”mulkku” määräisessä muodossa (englanniksi ”the dick” tai ”the cock”) kun taas ”sulă” on saman sanan epämääräinen muoto (englanniksi esimerkiksi ”a dick”).

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että relevantti kohdeyleisö ei merkin hyvän tavan vastaisuutta arvioitaessa muodostu ainoastaan niistä kuluttajista, joille hakemuksen kattamat tavarat on suoraan tarkoitettu, vaan kattaa myös ne tavalliset kuluttajat, jotka voivat kohdata näitä tuotteita sattumalta jokapäiväisessä elämässään ja joita kysymyksessä oleva merkki voi järkyttää (05/10/2011, T-526/09, Paki, EU:T:2011:564, § 18).

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arviointi hyvän tavan vastaisuutta koskevan hylkäysperusteen olemassaolosta ei voi perustua helposti loukkaantuvan kohdeyleisön osan käsitykseen eikä toisaalta myöskään käsitykseen, joka on sellaisella kohdeyleisön osalla, joka ei järkyty mistään. Kuten myös hakija on vastineessaan todennut, merkin yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisuutta arvioitaessa kohdeyleisön katsotaan lähtökohtaisesti olevan järkevä ja keskimääräisen herkkätunteinen ja suvaitseva kuluttaja (05/10/2011, T-526/09, Paki, EU:T:2011:564, § 12).

Riippumatta siitä, ymmärtäisikö osa romanian kieltä puhuvasta kohdeyleisöstä sanan SULA hakijan viittaamissa merkityksessä ”naskali” tai ”puraisin” ja näissä merkityksissä pelkästään lievänä kaksimielisyytenä, virasto katsoo edelleen, että huomattava osa romanian kieltä puhuvasta yleisöstä ymmärtäisi sanan SULA ensisijaisesti nimenomaan alatyylisenä sanana penikselle (suomeksi lähinnä merkityksessä ”mulkku”) ja mieltäisi sen selkeästi erityisen loukkaavaksi ja karkeaksi sanaksi. Tämä koskee myös niitä henkilöitä, jotka saattavat kohdata merkin vahingossa olematta varsinaisesti kiinnostuneita kysymyksessä olevista tavaroista, esimerkiksi nähdessään merkin tai kuullessaan sen lausuttavan mainoksissa. Hakija ei ole esittänyt mitään hakemuksen kattamien tavaroiden ominaisuuksiin tai niiden kaupalliseen ympäristöön liittyviä erityispiirteitä, joiden perusteella voitaisiin katsoa, ettei tavallinen romanian kieltä puhuva kuluttaja voisi kohdata kysymyksessä olevaa merkkiä tai ymmärtää sen muussa kuin viraston mainitsemassa loukkaavassa merkityksessä.

Lähtökohtaisesti sanan merkitys arvioinnin kannalta relevantille romanian kieltä puhuvalle yleisölle ei ole siten hakijan esittämällä tavalla vain hieman kaksimielinen. Se, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki saatettaisiin katsoa järkyttäväksi tai loukkaavaksi, on riittävä peruste sitä koskevan rekisteröintihakemuksen hylkäämiseksi EUTMA 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan perusteella (26/09/2014, T-266/13, Curve, EU:T:2014:836, § 29).

Sen lisäksi että viraston äidinkielenään romaniaa puhuvat tutkijat ovat vahvistaneet sanan SULA edellä mainitun sanakirjamerkityksen, ovat he myös vahvistaneet näkemyksen, jonka mukaan järkevä ja keskimääräisen herkkätunteinen ja suvaitseva romanian kieltä puhuva kuluttaja mieltäisi sen loukkaavaksi ja karkeaksi sanaksi esimerkiksi siten, että se tuskin haluaisi tulla määritellyksi ”mulkkuna”.

Virasto on myös ottanut huomioon hakijan huomautukset koskien viraston aiemmin rekisteröimiä EU-tavaramerkkejä. Nämä eivät kuitenkaan muuta viraston kantaa nyt käsillä olevassa tapauksessa. On huomioitava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan päätökset, jotka koskevat merkin rekisteröintiä Euroopan unionin tavaramerkiksi, kuuluvat sidotun harkinnan eivätkä vapaan harkinnan piiriin. Näin ollen sitä, voidaanko merkki rekisteröidä Euroopan unionin tavaramerkiksi, on arvioitava ainoastaan EUTMA:n perusteella, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, eikä näitä päätöksiä edeltäneen päätöskäytännön perusteella (15/09/2005, C‑37/03 P, BioID, EU:C:2005:547, § 47; ja 09/10/2002, T‑36/01, Glass Pattern, EU:T:2002:245, § 35).

Virasto muistuttaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan viraston on käytettävä toimivaltaansa noudattaen unionin oikeuden yleisiä periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun ja hyvän hallinnon periaatetta. Yhdenvertaisen kohtelun ja hyvän hallinnon periaatteet on kuitenkin sovitettava yhteen laillisuusperiaatteen kanssa. Näin ollen henkilö, joka hakee merkin rekisteröintiä tavaramerkiksi, ei voi omaksi edukseen vedota toisen hyväksi tapahtuneeseen mahdolliseen lainvastaisuuteen identtisen päätöksen saamiseksi. Lisäksi oikeusvarmuuden ja nimenomaan hyvän hallinnon vuoksi jokaisen rekisteröintihakemuksen tutkimisen on oltava tiukkaa ja kattavaa, jotta vältettäisiin tavaramerkkien perusteeton rekisteröinti. Tutkinta on tehtävä jokaisessa konkreettisessa tapauksessa. Merkin rekisteröinti tavaramerkiksi riippuu nimittäin erityisistä kriteereistä, joita sovelletaan kunkin tapauksen tosiasiallisissa olosuhteissa ja joiden mukaisesti tarkastetaan, että merkki ei kuulu jonkin hylkäysperusteen alaisuuteen (10/03/2011, C-51/10 P, 1000, EU:C:2011:139, § 74-77 ja niissä viitattu oikeuskäytäntö). Edellä sanottu pätee myös silloin, kun haettu tavaramerkki on identtinen tai hyvin samankaltainen kuin tavaramerkki, jonka rekisteröinnin EU-tavaramerkiksi virasto on jo hyväksynyt ja joka liittyy identtisiin tai samankaltaisiin tavaroihin tai palveluihin kuin ne, joille rekisteröintiä haetaan (07/10/2015, T-244/14, Shape of a face in the form of a star (3D), EU:T:2015:764, § 56).

Vaikka virasto pyrkiikin toimimaan johdonmukaisesti, aikaisemmat EU-tavaramerkkirekisteröinnit eivät muodosta virastoa sitovia ennakkoratkaisuja eikä hakija voi menestyksekkäästi vedota viraston mahdollisesti tekemiin virheellisiin päätöksiin aikaisemmissa tapauksissa. On myös todettava, hakijan mainitsemia rekisteröintejä on haettu vuosina 1996-2009, eli vähintäänkin 10 vuotta aiemmin kuin nyt arvioinnin kohteena olevaa rekisteröintiä. Tänä aikana tuomioistuimen arviointikäytäntö on kehittynyt ja vaikuttanut myös viraston ratkaisukäytäntöön. Lisäksi osaa (esimerkiksi rekisteröintejä nrot 003904117 SULA, 003716818 Sulá ja 003716371 SULA NATURA) on haettu ennen kuin Romania liittyi EU:n jäseneksi, jolloin merkin merkityssisällön tutkiminen romanian kielellä ei ole ollut aiheellista eikä viraston nyt esittämä hylkäysperuste ole voinut tulla arvioitavaksi. Viraston viimeaikaisessa ratkaisukäytännössä sanan SULA sisältävät merkit on sitä vastoin johdonmukaisesti katsottu EUTMA 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan perusteella hyvän tavan vastaisiksi (ks. esim. EUTM 011826914 Sulá, EUTM 012261335 SULA, ja valituksenalaiset päätökset koskien hakemuksia EUTM 018022731 SULA (kuvio) ja EUTM 018022753 SULA (kuvio)).

Kaiken edellä sanotun perusteella virasto katsoo siten edelleen, että hakemuksen kohteena oleva merkki SULA on hyvää tapaa loukkaava, jonka johdosta merkkiä ei voida rekisteröidä EUTMA 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan perusteella.

2. Merkin kuvailevuus

Tutkittuaan hakijan esittämät huomautukset virasto on päättänyt luopua esittämästään kuvailevuutta ja erottamiskyvyttömyyttä koskevasta hylkäysperusteesta seuraavien tavaroiden osalta:

Luokka 20 Huonekalut ja sisustusesineet.

Virasto pitää kuitenkin kiinni kyseisestä hylkäysperusteesta kaikkien jäljelle jäävien tavaroiden osalta luokissa 16, 20, 21, 32 ja 33, joiden osalta virasto on ilmoituksessaan 29.5.2019 katsonut merkin olevan kuvaileva.

Näin ollen virasto katsoo edelleen, että haettu merkki SULA on latvian- ja liettuankielisen merkityksensä johdosta kuvaileva ja erottamiskyvytön seuraavien hakemuksen kattamien tavaroiden suhteen:

Luokka 16	Paperista ja pahvista valmistetut pakkaukset; paperista, selluloosasta, paperimassasta, pahvista tai muovista valmistetut pakkaukset teollisuuden tarkoituksiin; paperi- ja muovipussit; muovikalvot pakkaustarkoituksiin tässä luokassa; muut pakkausmateriaalit tässä luokassa; pahviset, paperiset tai muoviset, metallifoliolla tai muovimateriaalilla laminoidut säiliöt ja pakkaukset.
Luokka 20	Muoviset laatikot, astiat ja kannet pakkaustarkoituksiin; puukuidusta valmistetut pakkaukset teollisuuden tarkoituksiin; muovi- ja puulaatikot; säiliöt sekä sulkimet ja pitimet niitä varten, muusta kuin metallista.
Luokka 21	Pullot; tyhjänä myytävät pullot teollisuuden käyttöön; Juomapillit; Keittoastiat ja astiastot, paitsi haarukat, veitset ja lusikat; Kotitalouteen tai keittiöön liittyvät käyttötavarat ja säiliöt.
Luokka 32	Alkoholittomat juomat; Alkoholittomat hedelmäuutteet; Oluet; Oluet ja panimotuotteet; Tuoremehut; Vedet; Maustetut vedet; Kivennäisvedet.
Luokka 33	Alkoholijuomat (paitsi oluet); Miedot alkoholijuomat; Tislatut alkoholijuomat; Valmiiksi sekoitetut alkoholijuomat; Valmiiksi sekoitetut alkoholijuomat, muut kuin olutpohjaiset; Alkoholijuomien valmistusaineet; Viinat ja liköörit; Siiderit.

EUTMA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan tavaramerkkejä, ”jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia”, ei rekisteröidä.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kukin EUTMA 7 artiklan 1 kohdassa lueteltu rekisteröinnin hylkäysperuste on muista hylkäysperusteista riippumaton ja edellyttää erillistä tarkastelua. Kyseisiä hylkäysperusteita on lisäksi tulkittava niiden jokaisen taustalla oleva yleinen etu huomioon ottaen. Yleisen edun, joka otetaan huomioon kutakin hylkäysperustetta tarkasteltaessa, on kuvastettava erilaisia huomioon otettavia seikkoja kyseessä olevan hylkäysperusteen mukaan (16/09/2004, C‑329/02 P, SAT.2, EU:C:2004:532, § 25).

EUTMA 7 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa pyritään siihen yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen, että merkin on täytettävä tavaramerkin tehtävä ja että jokaisen on voitava vapaasti käyttää merkkejä tai ilmauksia, joilla kuvaillaan sentyyppisten tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksia, joita varten rekisteröintiä haetaan (23/10/2003, C-191/01 P, Doublemint, EU:C:2003:579, § 31 ja 04/05/1999, C-108/97 & C-109/97, Chiemsee, EU:C:1999:230, § 25).

Hakemuksen hylkäämiseksi EUTMA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella ei myöskään ole tarpeen, että tässä säännöksessä tarkoitettuja tavaramerkin muodostavia merkkejä ja ilmauksia käytetään todellisuudessa rekisteröinnin hakemisajankohtana sellaisten tavaroiden tai palveluiden kuvailemiseen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tai näiden tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksien kuvailemiseen. Kuten jo tämän säännöksen sanamuodosta ilmenee, on riittävää, että näitä merkkejä ja ilmauksia voidaan käyttää tällä tavoin. Sanamerkkiin on siis sovellettava tässä säännöksessä tarkoitettua hylkäysperustetta, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuden (23/10/2003, C 191/01 P, Doublemint, EU:C:2003:579, § 32, korostus lisätty jälkikäteen).

Merkin kuuluminen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kiellon alaan edellyttää, että merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseessä olevan tavaroiden ja palvelujen tai jonkin niiden ominaisuuden kuvailun (15/01/2013, T-625/11, ecoDoor, EU:T:2013:14, § 16; 22/06/2005, T-19/04, PAPERLAB, EU:T:2005:247, § 25).

Merkin kuvailevuutta on siten arvioitava yhtäältä suhteessa niihin tavaroihin tai palveluihin, joita varten merkin rekisteröintiä haetaan, ja toisaalta suhteessa siihen, miten kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen kuluttajista muodostuva kohdeyleisö käsittää merkin (asia T‑207/06, Europig v. SMHV (EUROPIG), tuomio 14.6.2007, Kok., s. II‑1961, 30 kohta).

Kuten viraston ilmoituksessa esitetyistä sanakirjaviitteistä luotettavasti ilmenee, haetulla merkillä SULA on myös yleiskielen merkitys latvian ja liettuan kielillä. Näin ollen relevantti kohdeyleisö kattaa myös latvian ja liettuan kieltä puhuvat ja ymmärtävät kuluttajat.

Virasto katsoo edelleen, että latvian kieltä puhuva kohdeyleisö ymmärtää merkin merkityksessä mehu, tuoremehu tai mahla, kun taas liettuan kieltä puhuva ymmärtää sen merkityksessä mahla.

Vastineessaan hakija ei kiistä viraston esittämiä sanan SULA merkityksiä latvian ja liettuan kieltä puhuvalle ja ymmärtävälle kohdeyleisölle. Hakija katsoo kuitenkin, että mahlan käyttö juomatuotteena on harvinaista ja että merkin kyseisille kieliryhmille mahdollisesti aiheuttava mielleyhtymä rajoittuu ainoastaan mahlaan, tuoremehuun tai mehuun. Kuvailevuus ei siten hakijan näkemyksen mukaan voi ulottua pakkauksiin, joissa kyseistä tuotettava voidaan säilyttää tai markkinoida taikka tuotteisiin, joiden yhtenä ainesosana saatettaisiin käyttää esimerkiksi mahlaa tai mehua.

Virasto toteaa tältä osin, että merkin EUTMA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisen kannalta on merkityksetöntä, ovatko tavaroiden tai palvelujen kuvailtavissa olevat ominaisuudet kaupallisesti olennaisia vai toissijaisempia ominaisuuksia. Kyseisen säännöksen sanamuodossa ei nimittäin erotella ominaisuuksia, joita merkit ja merkinnät, joista tavaramerkki muodostuu, voivat osoittaa. Kun nimittäin otetaan huomioon kyseisen säännöksen tausta-ajatuksena oleva yleinen etu, jokaisen yrityksen on voitava vapaasti käyttää näitä merkkejä tai merkintöjä kuvaamaan omien tavaroidensa mitä hyvänsä ominaisuutta kyseisen ominaisuuden kaupallisesta merkityksestä riippumatta (12/02/2004, C‑363/99, Postkantoor, EU:C:2004:86, § 102). Kyseinen säännös kattaa siten paitsi lajia myös esimerkiksi tavaroiden käyttötarkoitusta tai ainesosia kuvailevat merkit.

Vaikka markkinoilla on luonnollisesti olemassa mahlaa yleisempiä juomia, latvialaiselle ja liettualaiselle keskivertokuluttajalle on kuitenkin yleistä tietoutta, että mahlaa voidaan käyttää juomana sellaisenaan tai ainesosana muiden juomien valmistuksessa ja maustamisessa. Ottaen huomioon esteen kohteena olevat tavarat luokissa 32 ja 33 ja merkin selkeästi ymmärrettävän merkityssisällön, latvian- ja liettuankielinen kohdeyleisö EU:ssa mieltäisi merkin välittömästi vain informatiiviseksi viestiksi sitä, että kyseiset tavarat ovat mahlaa (esim. ”alkoholittomat juomat” ja ”tuoremehut” luokassa 32) tai sisältävät sitä olennaisena ainesosanaan (”oluet” ja ”maustetut vedet” luokassa 32 ja ”alkoholijuomat (paitsi oluet)” ja ”siiderit” luokassa 33). Huomioiden sanan SULA vaihtoehtoisen merkityksen ”mehu” latvian kielellä, latviankielinen kohdeyleisö voi luontevasti mieltää merkin myös ilmaisuna siitä, että tavarat, kuten ”alkoholittomat juomat”, ”tuoremehut” ja ”alkoholittomat hedelmäuutteet” luokassa 32, ovat tai sisältävät mehua. Näin ollen merkki antaa ilmeistä ja suoraa tietoa kysymyksessä olevien luokan 32 ja 33 tavaroiden lajista ja/tai olennaisesta ainesosasta.

Mitä tulee esteen kohteena oleviin tavaroihin luokissa 16, 20 ja 21, on ilmeistä, että kyseiset tavarat sisältävät tuotteita, joita voidaan käyttää nesteiden (mukaan lukien mehujen ja mahlan) pakkaamiseen, säilyttämiseen, valmistamiseen ja/tai nauttimiseen. Huomioiden, että sanalla SULA on latviankieliselle kohderyhmälle myös mahlaa laajempi merkitys ”mehu”, latviankielinen kohdeyleisö ymmärtäisi merkin ainakin yhdessä merkityksessään kysymyksessä olevien luokan 16, 20 ja 21 tavaroiden käyttötarkoitusta kuvaavaksi ilmaukseksi. Merkki kertoo latvian kieltä puhuville ja ymmärtäville kuluttajille välittömästi ja suoraan, että kyseiset tavarat ovat tarkoitettuja esimerkiksi mehujen pakkaamiseen/säilyttämiseen (esim. paperista, pahvista tai muovista valmistetut pakkaukset ja pakkausmateriaalit luokassa 16, muoviset ja puiset laatikot ja säiliöt sekä niiden osat luokassa 20 sekä pullot luokassa 21), valmistukseen (esim. säiliöt luokissa 20 ja 21) tai nauttimiseen (esim. juomapillit luokassa 21).

Viesti, jonka haettu merkki välittää latvian ja liettuan kieltä puhuville kuluttajille on selvä, suora ja välitön. Se ei ole epämääräinen tavalla tai toisella, siitä ei voi tehdä selkeästi erilaisia tulkintoja, se ei ole epätarkka eikä myöskään vihjaava tai suggestiivinen merkki. Merkki antaa ilmeistä ja suoraa tietoa edellä eriteltyjen hakemuksen kohteena olevien tavaroiden lajista, käyttötarkoituksesta ja/tai ainesosista.

Hakijan huomautuksista huolimatta virasto katsoo siten edelleen, että kohdeyleisön näkökulmasta katsottuna, sanamerkin SULA ja edellä eriteltyjen hakemuksen kohteena olevien tavaroiden välillä on riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseessä olevan tavaroiden tai jonkin niiden ominaisuuden kuvailun. Näin ollen merkki kuuluu EUTMA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kiellon piiriin.

Unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että merkki, joka EUTMA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla kuvailee tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, on tämän johdosta väistämättä näiden tavaroiden tai palvelujen osalta kyseisen EUTMA 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tavaramerkki, jolta puuttuu erottamiskyky (12/02/2004, C-265/00, Biomild, EU:C:2004:87, § 19). Koska hakemuksen kohteena oleva merkki SULA edellä esitetyin perusteluin on merkitykseltään selvästi kuvaileva edellä mainittuihin rekisteröintihakemuksen sisältämiin tavaroihin nähden, puuttuu siltä myös vähimmäiserottamiskyky näiden samojen tavaroiden osalta.

EUTMA 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut merkit ovat sellaisia merkkejä, jotka eivät kykene yksilöimään tavaran tai palvelun alkuperää niin, että kohderyhmään kuuluva kuluttaja voi myöhempiä hankintoja tehdessään hankkia lisää kyseisellä tavaramerkillä varustettuja tavaroita tai palveluita, jos hän on pitänyt niitä hyvinä, tai valita jonkin toisen tavaran tai palvelun, jos hän ei ole tyytyväinen niihin (27/02/2002, T‑79/00, Lite, EU:T:2002:42, § 26).

Mitä tulee hakijan viittaamiin aikaisempiin EU-tavaramerkkirekisteröinteihin, virasto viittaa yllä esittämäänsä oikeuskäytäntöön (esim. C‑37/03 P, BioID, § 47 ja C-51/10 P, 1000, § 74-77) sekä sen yhteydessä esitettyihin huomautuksiin koskien aikaisempien rekisteröintien oikeusvaikutuksia. Lisäksi, siltä osin kuin kyse on erityisesti hakijan viittaamista luokan 30 tavaroille rekisteröidyistä merkeistä, on todettava, että osa niistä ei kuviomerkkeinä ja nyt haetuista tavaroista poikkeavia tavaroita kattavina merkkeinä ole analogisia nyt haetun rekisteröinnin kanssa, minkä lisäksi osaa niistä on haettu hyvin kauan aikaa sitten ja/tai ennen Latvian ja Liettuan liittymistä Euroopan unioniin (esim. EUTM 003800935 Sulá).

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa virasto on siten osoittanut, että haettu sanamerkki SULA kuuluu EUTMA 7 artiklan 1 kohdan b, c ja f alakohtien ja EUTMA 7 artiklan 2 kohdan mukaisen kiellon piiriin. Näin ollen merkin rekisteröinti hakemuksen kattamille tavaroille on ristiriidassa EUTMA:n kanssa, minkä johdosta hakija ei voi kohtuudella vaatia merkin rekisteröintiä EUIPO:n aikaisempiin päätöksiin vedoten.

Edellä mainituista syistä ja EUTMA 7 artiklan 1 kohdan b, c ja f alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan unionin tavaramerkkiä nro 018048918 koskeva hakemus hylätään kaikkien haettujen tavaroiden osalta.

EUTMA 67 artiklan mukaan teillä on oikeus hakea muutosta tähän päätökseen. EUTMA 68 artiklan mukaan valitus on tehtävä virastolle kirjallisena kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta. Valitus on tehtävä sillä kielellä, jota on käytetty valituksen kohteena olevan päätöksen käsittelykielenä. Valituksen perusteet sisältävä kirjelmä on jätettävä neljän kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Valitus katsotaan tehdyksi vasta kun 720 EUR valitusmaksu on suoritettu.

Patrik LINDBOHM