|
OPERATIIVINEN OSASTO |
|
|
L123 |
EU-tavaramerkkiä koskevan hakemuksen
hylkääminen
(EUTM-asetuksen
7 artikla ja
42 artiklan
2 kohta)]
Alicante, 13/10/2017
Borenius Attorneys Ltd
Eteläesplanadi 2
FI-00130 Helsinki
FINLANDIA
Hakemuksen numero: |
013752522 |
Hakijan viite: |
28811-002 |
Tavaramerkki: |
REAKTOR |
Merkin tyyppi: |
Sanamerkki |
Hakija: |
Reaktor Group Oy Mannerheimintie 2 FI-00100 Helsinki FINLANDIA |
1. Yhteenveto
Virasto ilmoitti hakijalle 13.3.2015 ehdottomasta rekisteröintiesteestä Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen (EUTMA) 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtien ja 7 artiklan 2 kohdan nojalla, koska se katsoi hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin olevan kuvaileva ja erottamiskyvytön ilmoituksessa (LIITE 1) esitetyin perusteluin.
2. Määräajan pidennys
Hakija anoi 11.5.201 pidennystä huomautusten esittämiselle asetettuun määräaikaan. Virasto vahvisti määräajan pidennyksen ja kehotti hakijaa toimittamaan huomautukset viimeistään 13.7.2015 mennessä.
3. Hakijan huomautukset
Hakija esitti huomautuksensa 7.7.2015, joiden perusteella voidaan tehdä seuraava yhteenveto.
Haettu merkki ei ole kuvaileva ja siten erottamiskyvytön. Tavaraluettelo rajoitetaan siten, ettei se enää kata reaktoreita tai niihin liittyviä tavaroita ja palveluja. Tavaraluokkien loppuun lisätään ”kaikki edellä mainitut pois lukien reaktoreita koskevat laitteet ja ohjelmistot” ja palveluluokkien loppuun vastaavasti ”kaikki edellä mainitut pois lukien reaktoreita koskevat tai niihin liittyvät palvelut”. Viraston käytäntöä koskevien ohjeiden (Guidelines) luokitusta koskevan jakson B 3, kohdassa 5.3. ”Amendments” todetaan, että muutos tavaraluetteloon voidaan tehdä joko positiivisesti tai negatiivisesti, kunhan muutettu luokitus ei laajenna suoja-alaa.
Sulkemalla reaktoreita koskevat tavarat ja palvelut pois luettelosta, ei hakemuksen suoja-alaa laajenneta vaan sitä täsmennetään selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Näin ollen haettu merkki ei voi edes teoriassa kuvailla hakemuksen kohteena olevia tavaroita ja palveluja.
4. Viraston huomautukset tavara- ja palveluluettelon rajoitusta koskien
Virasto lähetti hakijalle 7.8.2015 ilmoituksen koskien hakijan esittämää tavara- ja palveluluettelon negatiivista rajoitusta. Ilmoituksen pääsisältö oli seuraava:
Muutos hakemuksen tavara- ja palveluluetteloon asetuksen 43 artiklan 2 kohdan nojalla voidaan tehdä myönteisenä tai kielteisenä terminä kuten viraston ohjeissa todetaan (OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN, OSA B, TUTKINTA, JAKSO 3 LUOKITUS, 5 Tutkintamenettely, Kohta 5.3 Muutokset, sivu 15). Hakijan olettamus, jonka mukaan virasto kielteisenä esitetyn rajoituksen myötä luopuisi esittämästään ehdottomasta rekisteröintiesteestä on kuitenkin väärä. Kuten viraston ohjeissa todetaan (OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN, OSA B, TUTKINTA, JAKSO 4 EHDOTTOMAT HYLKÄYSPERUSTEET JA YHTEISÖN YHTEISMERKIT, 1 Yleiset periaatteet, kohta 1.2 Vuoropuhelu hakijan kanssa, sivu 5):
Tiettyjä tavaroita tai palveluja varten haettua rekisteröintiä, jota on rajattu sillä ehdolla, että kyseisillä tavaroilla tai palveluilla ei ole määrättyä ominaisuutta, ei pitäisi hyväksyä (ks. tuomio 12.2.2004, C-363/99, ’Postkantoor’, 114 kohta). Esimerkiksi tavaramerkin ”Teatteri” osalta ei pitäisi hyväksyä rajausta, jonka mukaan rekisteröintiä haetaan ”kirjoille, lukuun ottamatta teatteria käsitteleviä kirjoja”. Sen sijaan myönteisesti muotoillut rajaukset, kuten ”kemiaa käsittelevät kirjat”, voivat yleensä olla hyväksyttäviä.
Edellä oleva soveltuu myös käsillä olevaan hakemukseen. Rajauksen myötä syntyisi uusi hylkäysperuste (harhaanjohtavuus). Jotta virasto luopuisi esittämästään ehdottomasta hylkäysperusteesta (kuvailevuus ja erottamiskyvyttömyys) tulee hakemuksen tavara- ja palveluluetteloa koskevan rajauksen olla myönteinen, eli listata ne tavarat ja palvelut, joiden osalta merkki ’REAKTOR’ on yksiselitteisesti hyväksyttävissä.
Mahdolliset huomautukset asiassa tulee toimittaa virastolle kahden kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen tiedoksiantamisesta. Muussa tapauksessa hakemuksen tavara- ja palveluluettelo rajoitetaan huomautuksissanne 7.7.2015 esittämällänne tavalla ja teille toimitetaan ilmoitus uudesta, asetuksen 7 artiklan 1 kohdan g alakohtaan sekä 7 artiklan 2 kohtaan perustuvasta hylkäysperusteesta.
5. Määräajan pidennys
Hakija anoi 6.10.2015 pidennystä huomautusten esittämiselle asetettuun määräaikaan. Virasto vahvisti määräajan pidennyksen ja kehotti hakijaa toimittamaan huomautukset viimeistään 7.12.2015 mennessä.
6. Hakijan huomautukset
Hakija esitti huomautuksensa 9.12.2015, joiden perusteella voidaan tehdä seuraava yhteenveto.
Haettu merkki ei ole kuvaileva tai muutoinkaan erottamiskyvytön. Merkki ei suoraan kerro kuluttajille hakemuksen kohteena olevien tavaroiden olevan suunniteltu reaktoreita varten ja reaktoreiden käyttöön tai palvelujen koskevan reaktoreita tai liittyvän reaktoreihin. Ensisijaisesti, merkki tulee rekisteröidä kaikille hakemuksen kattamille tavaroille ja palveluille.
Mikäli virasto kuitenkin katsoo, että merkki on erottamiskyvytön, hakija pyytää virastoa muuttamaan luokitusta huomautustensa kohdassa ”Negatiivinen täsmennys” tai ”Myönteinen täsmennys” –kohdassa esitetyllä taivalla.
REAKTOR-merkki on erottamiskykyinen
REAKTOR-merkin mahdolliset merkitykset viittaavat hyvin erilaisiin tavaroihin ja toimintaan, joihin keskivertokuluttajalla ei ole mitään yhteyttä. REAKTOR-sana tarkoittaa ydinreaktoria, reaktoria tai reagenssia. Ydinreaktori on tekninen laite, jolla tuotetaan ja ylläpidetään ydinreaktiota. Reaktori on laite tai astia, jossa ajetaan kemiallista rektiota. Reagenssi on aine, joka kuluu kemiallisessa reaktiossa muodostaen osan lopputuotteista tai koko lopputuotteen. Toisaalta REAKTOR-sanan voidaan katsoa ennemmin kuluttajan mielessä viittaavan tietynlaiseen yrityksen sisäiseen reaktiiviseen toimintaan kuin varsinaisesti fyysisiin reaktoreihin. Fyysinen laite tai kemiallinen reaktio ei yleisesti ottaen voi edes viitata palveluihin tai ohjelmistoihin. Siten lähtökohtaisesti REAKTOR-merkki on katsottava vähintään suggestiiviseksi, erottamiskykyiseksi merkiksi.
Hakemuksen kattamien tavaroiden ja palvelujen sekä merkin REAKTOR välinen yhteys on hyvin epämääräinen ja merkin yhdistäminen kyseisten tavaroiden ja palvelujen ominaispiirteisiin edellyttäisi kuluttajalta pitkälle viedyn ajatusketjun.
Tietokoneohjelmistoja tai niihin liittyvien palvelujen tuottajia koskevien tavaramerkkien osalta voitaisiin todennäköisesti aina kehittää ajatusketju, jonka perusteella tavaramerkin voidaan katsoa kuvailevan tuotetta tai sen ominaisuuksia, koska tietokoneohjelmistoja käytetään käytännössä kaikessa liiketoiminnassa. Kuluttajat ja muut toimijat ovat tottuneet siihen, että ohjelmistopalvelujen tarjoajien nimi ei sinällään viittaa mahdolliseen palveluntarjoajalta ostettavan ohjelmiston mahdolliseen sisältöön tai kohteeseen vaan se yksilöi palveluntarjoajan ohjelmiston tai palvelun. Esimerkiksi ”peli” tai ”tietojenkäsittely” olisivat suoraan tietokoneohjelmistoja kuvaavia sanoja. Sen sijaan käsillä olevassa tapauksessa kuluttaja ei välttämättä ole tietoinen siitä, mikä reaktori varsinaisesti on ja mitä se sisältää. Tämä vaikeuttaa ajatusketjua. Palvelujen kohdalla ajatusketju ohjelmistojen tuottamisesta siihen, että itse lopputulos voisi koskea reaktoreita tai liittyä niihin on huomattavan pitkälle viety.
On hyvin epätodennäköistä, että kuluttaja ymmärtäisi REAKTOR-tavaramerkin alla tarjottavan nimenomaisesti reaktoreihin liittyviä palveluja, kuten:
Kilpailujen järjestäminen ja pitäminen tietokonekoodauksen alalla; kilpailujen järjestäminen ja pitäminen koulutuksen alalla: kilpailujen järjestäminen; tietokonejärjestelmäanalyysi; tietokonejärjestelmien seurantapalvelut; tietokoneohjelmistojen ja ohjelmien luominen, ohjelmien ja ohjelmistojen päivitys ja mukauttaminen; tietokoneavusteinen graafinen suunnittelu.
Esimerkiksi kilpailujen järjestäminen ydinreaktoreihin liittyen on äärimmäisen harvinaista ja erityisesti tietokonekoodauksen kohdalla. Erityisesti näiden palvelujen kohdalla merkin ymmärtäminen vaatiikin ylimääräistä ajatusprosessia sen ymmärtämiseksi, mihin ominaisuuteen merkillä viitataan.
Merkki tulee ensisijaisesti hyväksyä kaikille hakemuksen kattamille tavaroille ja palveluille.
Toissijaiset vaatimukset – Tavara- ja palveluluettelon täsmentäminen
Negatiivinen täsmennys
Viraston ohjeissa (Guidelines) luokitusta koskevassa jaksossa B 3 (Classification), kohdassa 5.3. ”Amendments” todetaan, että muutos voidaan tehdä joko positiivisesti tai negatiivisesti, kunhan muutoksella ei laajenneta suoja-alaa.
Viraston ohjeiden (Osa B Tutkinta, Jakso 4, Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit) mukaan ensimmäisen tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan g alakohtaan liittyvän oikeuskäytännön mukaan (jonka sanamuoto vastaa tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan g alakohtaa) rekisteröinnin hylkääminen g-alakohdan nojalla edellyttää, että merkin on oltava tosiasiallisesti harhaanjohtava tai että on olemassa riittävän vakava harhaanjohtamista koskeva vaara. Viraston esittämät esimerkit osoittavat, että harhaanjohtavuus voi käytännössä tulla esiin vain, jos merkin kohdalla on selvä riski siitä, että kuluttaja erehtyy merkin maantieteellisestä alkuperästä tai ominaisuuksista. Lisäksi merkin tulisi viitata selkeään odotukseen, joka olisi olennaisessa ristiriidassa esimerkiksi tavaroiden luonteen, laadun tai maantieteellisen alkuperän kanssa.
Käsillä olevassa tapauksessa kyseessä on ohjelmistot ja niitä koskevat palvelut. Merkki REAKTOR ei voi tosiasiallisesti olla harhaanjohtava eikä siten ole olemassa kovinkaan vakavaa harhaanjohtamista koskevaa vaaraa. Kuluttaja ei voi käytännössä vahingossa ostaa ohjelmistoa, joka ei käsittelekään reaktoreita tai muutoin ole reaktoreihin liitännäinen. Tämä on selvää kyseisiä tavaroita ja palveluja koskevien markkinoiden ja niitä koskevan markkinoinnin perusteella.
Sulkemalla reaktoreita koskevat tavarat ja palvelut luokituksesta, hakemuksen suoja-alaa ei laajenneta vaan sitä täsmennetään selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Täsmennyksen jälkeen on selvää, että tavaramerkki kattaa esimerkiksi kaiken muunlaiset tietojenkäsittelylaitteet, muttei reaktoreita koskevia laitteita. Näin ollen seuraava negatiivisen rajoitus tulisi olla hyväksyttävissä:
Tavara- ja palveluluettelo täsmennetään jo aiemmin esitetyllä tavalla, eli tavaraluokan 9 loppuun lisätään ilmaisu ”kaikki edellä mainitut pois lukien reaktoreita koskevat laitteet ja ohjelmat” ja palveluluokkien 41 ja 42 loppuun lisätään ilmaisu ”kaikki edellä mainitut pois lukien reaktoreita koskevat tai niihin liittyvät palvelut” tulisi olla hyväksyttävissä.
Myönteinen täsmennys
Mikäli virasto ei hyväksy edellä esitettyä negatiivista rajoitusta on huomautusten liitteenä tavara- ja palveluluettelon myönteinen rajoitus.
7. Puhelinkeskustelu 16.2.2016 hakijan ja tutkijan välillä
Hakija huomautti ennen 9.12.2015 toimittamiensa huomautusten jättämistä olleensa yhteydessä virastoon ja tavoitelleensa suomen kieltä puhuvaa tutkijaa. Joululomista johtuen hakija ei kuitenkaan onnistunut tutkijaa tavoittamaan, ja näin ollen toimitti em. huomautukset määräaikaan mennessä.
Puhelinkeskustelussa tutkija ilmoitti hakijalle, että hakemuksen tavara- ja palveluluettelo alkuperäisessä muodossa sisältää tavaroita ja palveluja, joiden osalta ehdoton rekisteröintieste on sovellettavissa viraston ilmoituksessaan 13.3.2015 esittämin perusteluin.
Tutkija huomautti myös, että tavara- ja palveluluettelon rajoittaminen milloin tahansa on tavaramerkkiasetuksen mukaan sallittua, mutta rajoituksen hyväksyttävyyden osalta vaaditaan, että rajoitus on ehdoton. Tutkija huomautti, että hakijan huomautustensa yhteydessä toimittamat tavara- ja palveluluettelon rajoitukset, niin negatiivinen kuin myönteinen rajoitus, ovat ehdollisia, eivätkä näin ollen ole hyväksyttävissä. Puhelinkeskustelun perusteella hakija anoi 17.2.2016 pidennystä, jonka puitteissa toimittaa tavara- ja palveluluetteloa koskeva ehdoton rajoitus. Virasto vahvisti 18.2.2016 määräajan pidennyksen ja kehotti hakijaa toimittamaan huomautukset viimeistään 17.4.2016.
8. Tavara- ja palveluluettelon ehdoton rajoitus
Hakija rajoitti ja täsmensi 18.4.2016 hakemuksen tavara- ja palveluluettelon kattamaan liitteessä luetellut tavarat ja palvelut (LIITE 2).
Tavara- ja palveluluettelon rajoitus ei sellaisenaan ollut hyväksyttävissä ja virasto lähetti hakijalle tätä koskevan ilmoituksen 23.6.2016.
Hakijan virastolle 15.8.2016 toimittamat selvennykset ja muutokset eivät olleet kaikilta osin hyväksyttävissä. Virasto lähetti hakijalle vaadittavia muutoksia/selvennyksiä koskevan ilmoituksen 8.12.2016.
Hakijan virastolle 8.2.2017 toimittamien muutosten ja selvennysten jälkeen, virasto huomautti ilmoituksessaan 3.5.2017, että tietyt palvelunimikkeet luokassa 42 olivat valitettavasti vielä epäselviä.
Hakijan virastolle 4.5.2017 toimittamien muutosten ja täsmennysten jälkeen, virasto huomautti hakijalle 8.9.2017, että tavara- ja palveluluettelon suomen- ja englannin kielinen käännös eivät tiettyjen palvelunimikkeiden osalta vastanneet toisiaan.
Hakijan 12.9.2017 toimittamien muutosten jälkeen, virasto vahvisti 19.9.2017 hakemuksen lopullisen tavara- ja palveluluettelon ja sen englanninkielisen käännöksen (LIITE 3).
9. Päätös
EUTMA:n 75 artiklan perusteella virasto tekee päätöksen sellaisten syiden tai todisteiden perusteella, joihin hakijalla on ollut tilaisuus ottaa kantaa.
Virasto vahvistaa, että hakemuksen tavara- ja palveluluettelo on rajoitettu kattamaan edellä, kohdan 8, liitteen 3 mukaiset tavarat ja palvelut
Ilmoituksessaan 31.3.2015 virasto katsoi, että haettu merkki on rekisteröitävissä seuraaville palveluille:
Luokka 41 Radioviihde; live-esitysten tuottaminen ohjelmistojen ohjelmointipalveluiden ja pelien alalla; pelien järjestäminen.
Luokka 42 Tietoverkkosivustojen muodostaminen ja ylläpito muille.
Tutkittuaan hakijan esittämät huomautukset ja ottaen huomioon tavara- ja palveluluettelon rajoituksen virasto luopuu esittämästään ehdottomasta hylkäysperusteesta myös seuraavien tavaroiden ja palvelujen osalta:
Luokka 9 Tietokoneohjelmistot nimittäin viihdepalveluihin, ilmailualaan, viihdejärjestelmiin, media-alaan, maksuliikenteeseen ja rahatalousasioihin, maatalouteen, metsätalouteen, kalatalouteen, kaivostoimintaan, kaupunkisuunnitteluun, tukku- ja vähittäiskauppaan, ajoneuvoihin, liikennesuunnitteluun, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vakuutustoimintaan, sosiaalipalveluihin, kustannustoimintaan, elintarviketeollisuuteen, radio- ja televisiotoimintaan liittyvät tietokoneohjelmistot ja –sovellukset; tietokonepeliohjelmistot ja –sovellukset.
Luokka 41 Viihteellisten ja urheilullisten kilpailujen järjestäminen ja pitäminen tietokonekoodauksen alalla; Tietokoneohjelmien, -ohjelmistojen ja tietokonejärjestelmien toimintaan, suunnitteluun, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvä koulutus koskien viihdepalveluita, ilmailualaa, viihdejärjestelmiä, media-alaa, maksuliikennettä ja rahatalousasioita, maataloutta, metsätaloutta, kalataloutta, kaivostoimintaa, kaupunkisuunnittelua, tukku- ja vähittäiskauppaa, ajoneuvoja, liikennesuunnittelua, majoitus- ja ravitsemistoimintaa, vakuutustoimintaa, sosiaalipalveluita, kustannustoimintaa, elintarviketeollisuutta, radio- ja televisiotoimintaa koskevia tietokoneohjelmistoja, -järjestelmiä ja –ohjelmia; opetuksen tarjoaminen liittyen tietokoneohjelmointiin koskien viihdepalveluita, ilmailualaa, viihdejärjestelmiä, media-alaa, maksuliikennettä ja rahatalousasioita, maataloutta, metsätaloutta, kalataloutta, kaivostoimintaa, kaupunkisuunnittelua, tukku- ja vähittäiskauppaa, ajoneuvoja, liikennesuunnittelua, majoitus- ja ravitsemistoimintaa, vakuutustoimintaa, sosiaalipalveluita, kustannustoimintaa, elintarviketeollisuutta, radio- ja televisiotoimintaa koskevia tietokoneohjelmistoja, -järjestelmiä ja –ohjelmia.
Luokka 42 Tietokonelaitteiden ja -ohjelmistojen ja -järjestelmien suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi koskien viihdepalveluita, ilmailualaa, viihdejärjestelmiä, media-alaa, maksuliikennettä ja rahatalousasioita, maataloutta, metsätaloutta, kalataloutta, kaivostoimintaa, kaupunkisuunnittelua, tukku- ja vähittäiskauppaa, ajoneuvoja, liikennesuunnittelua, majoitus- ja ravitsemistoimintaa, vakuutustoimintaa, sosiaalipalveluita, kustannustoimintaa, elintarviketeollisuutta, radio- ja televisiotoimintaa koskevia tietokoneohjelmistoja, -järjestelmiä ja –ohjelmia:
tietokonepeliohjelmistoihin ja -sovelluksiin liittyvien tietokoneohjelmistojen suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi;
tietokonejärjestelmien suunnittelu, kehittäminen, käyttöönotto ja integrointi koskien viihdepalveluita, ilmailualaa, viihdejärjestelmiä, media-alaa, maksuliikennettä ja rahatalousasioita, maataloutta, metsätaloutta, kalataloutta, kaivostoimintaa, kaupunkisuunnittelua, tukku- ja vähittäiskauppaa, ajoneuvoja, liikennesuunnittelua, majoitus- ja ravitsemistoimintaa, vakuutustoimintaa, sosiaalipalveluita, kustannustoimintaa, elintarviketeollisuutta, radio- ja televisiotoimintaa koskevia tietojärjestelmiä;
tietokoneohjelmistojen tuki- ja ylläpitopalvelut viihdepalveluihin, ilmailualaan, viihdejärjestelmiin, media-alaan, maksuliikenteeseen ja rahatalousasioihin, maatalouteen, metsätalouteen, kalatalouteen, kaivostoimintaan, kaupunkisuunnitteluun, tukku- ja vähittäiskauppaan, ajoneuvoihin, liikennesuunnitteluun, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vakuutustoimintaan, sosiaalipalveluihin, kustannustoimintaan elintarviketeollisuuteen, radio- ja televisiotoimintaan liittyviin tietokoneohjelmistoihin ja -sovelluksiin;
tietokonepeliohjelmistojen ja -sovellusten tuki- ja ylläpitopalvelut;
tietokoneohjelmistojen ja ohjelmien luominen, ohjelmien ja ohjelmistojen päivitys ja mukauttaminen viihdepalveluihin, ilmailualaan, viihdejärjestelmiin, media-alaan, maksuliikenteeseen ja rahatalousasioihin, maatalouteen, metsätalouteen, kalatalouteen, kaivostoimintaan, kaupunkisuunnitteluun, tukku- ja vähittäiskauppaan, ajoneuvoihin, liikennesuunnitteluun, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vakuutustoimintaan, sosiaalipalveluihin, kustannustoimintaan, elintarviketeollisuuteen, radio- ja televisiotoimintaan;
tietokoneohjelmointi koskien viihdepalveluihin, ilmailualaan, viihdejärjestelmiin, media-alaan, maksuliikenteeseen ja rahatalousasioihin, maatalouteen, metsätalouteen, kalatalouteen, kaivostoimintaan, kaupunkisuunnitteluun, tukku- ja vähittäiskauppaan, ajoneuvoihin, liikennesuunnitteluun, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vakuutustoimintaan, sosiaalipalveluihin, kustannustoimintaan, elintarviketeollisuuteen, radio- ja televisiotoimintaan liittyviä tietokoneohjelmistoja ja -sovelluksia;
tietokonepeliohjelmistojen ja sovellusten ohjelmointi;
viihdepalveluita, ilmailualaa, viihdejärjestelmiä, media-alaa, maksuliikennettä ja rahatalousasioita, maataloutta, metsätaloutta, kalataloutta, kaivostoimintaa, kaupunkisuunnittelua, tukku- ja vähittäiskauppaa, ajoneuvoja, liikennesuunnittelua, majoitus- ja ravitsemistoimintaa, vakuutustoimintaa, sosiaalipalveluita, kustannustoimintaa, elintarviketeollisuutta ja radio- ja televisiotoimintaa koskevien tietokoneohjelmistojen, -järjestelmien ja –ohjelmien konsultointipalvelut;
tietotekniikkaan liittyvä konsultointi koskien viihdepalveluihin, ilmailualaan, viihdejärjestelmiin, media-alaan, maksuliikenteeseen ja rahatalousasioihin, maatalouteen, metsätalouteen, kalatalouteen, kaivostoimintaan, kaupunkisuunnitteluun, tukku- ja vähittäiskauppaan, ajoneuvoihin, liikennesuunnitteluun, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vakuutustoimintaan, sosiaalipalveluihin, kustannustoimintaan, elintarviketeollisuuteen, radio- ja televisiotoimintaan liittyviä tietokoneohjelmistoja, -järjestelmiä ja -sovelluksia;
tietokoneohjelmistojen ja -järjestelmien tutkimus ja kehittäminen koskien viihdepalveluihin, ilmailualaan, viihdejärjestelmiin, media-alaan, maksuliikenteeseen ja rahatalousasioihin, maatalouteen, metsätalouteen, kalatalouteen, kaivostoimintaan, kaupunkisuunnitteluun, tukku- ja vähittäiskauppaan, ajoneuvoihin, liikennesuunnitteluun, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, vakuutustoimintaan, sosiaalipalveluihin, kustannustoimintaan, elintarviketeollisuuteen, radio- ja televisiotoimintaan liittyviä tietokoneohjelmistoja ja -sovelluksia;
tietokoneavusteinen graafinen suunnittelu, nimittäin tuotemerkkien, logojen, verkkosivujen ja niiden elementtien, julkaisujen, tietokoneohjelmistojen visuaalisen ilmeen, yrityksen visuaalisen ilmeen, käyttöliittymien, markkinointimateriaalien ja pakkausten graafinen suunnittelu.
Virasto pitää kiinni esittämästään ehdottomasta hylkäysperusteesta jäljelle jäävien tavaroiden ja palvelujen osalta seuraavin perusteluin.
Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen (EUTMA) 7 artiklassa säädetään seuraavasti:
”1. Seuraavia merkkejä ei rekisteröidä:
– –
b) tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky;
c) tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia;
– –
2. Edellä 1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa ainoastaan osassa Euroopan unionia.”
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdalla estetään se, että ainoastaan yksi yritys saisi käyttää tässä säännöksessä tarkoitettuja merkkejä tai merkintöjä sen vuoksi, että ne on rekisteröity tavaramerkiksi. Tällä säännöksellä pyritään siihen yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen, että jokaisen on saatava käyttää vapaasti tällaisia merkkejä tai merkintöjä (27/11/2003, T-348/02, Quick, EU:T:2003:318, § 27; ks. myös vastaavasti tuomio 04/05/1999, C-108/97 ja C-109/97, Chiemsee, EU:C:1999:230, § 25 ).
EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut merkit ovat sellaisia merkkejä, jotka eivät kykene täyttämään tavaramerkille asetettua perustehtävää eli yksilöimään tavaran tai palvelun alkuperää niin, että kuluttaja voi myöhempiä hankintoja tehdessään hankkia lisää kyseisellä tavaramerkillä varustettuja tavaroita tai palveluita, jos hän on pitänyt niitä hyvinä, tai valita jonkin toisen tavaran tai palvelun, jos hän ei ole ollut tyytyväinen niihin (27/11/2003, T-348/02, Quick, EU:T:2003:318, § 28 ja siinä mainittu oikeuskäytäntö).
Merkin kuuluminen EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kiellon alaan edellyttää, että merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseessä olevan tavaroiden ja palvelujen tai jonkin niiden ominaisuuden kuvailun (15/01/2013, T-625/11, ecoDoor, EU:T:2013:14, § 16; 22/06/2005, T-19/04, PAPERLAB, EU:T:2005:247, § 25; 25/09/2015, T-591/14, PerfectRoast, EU:T:2015:700, § 25-26).
Merkin erottamiskykyä ja kuvailevuutta arvioitaessa merkki otetaan huomioon kokonaisuutena ja arvioinnissa otetaan huomioon ne tavarat tai palvelut, joita varten merkin rekisteröintiä haetaan sekä se, miten kohdeyleisö eli näiden tavaroiden tai palvelujen kuluttajat ymmärtävät merkin. Siihen, miten kohdeyleisö mieltää tavaramerkin, voi vaikuttaa keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste, joka voi vaihdella kyseisten tavaroiden tai palvelujen tyypin mukaan (12/09/2007, T-358/04, Mikrofonin pään muoto, EU:T:2007:263, § 40).
Hakijan huomautuksista huolimatta virasto edelleen katsoo, että merkki REAKTOR on kuvaileva ja erottamiskyvytön osalle hakemuksen kattamia tavaroita ja palveluja.
Hakijan mukaan ”REAKTOR-merkin mahdolliset merkitykset viittaavat hyvin erityisiin tavaroihin ja toimintaa, johon keskivertokuluttajalla ei ole mitään yhteyttä”. Virasto huomauttaa kuitenkin, että se jo ilmoituksessaan 13.3.2015 toi esiin, että hakemuksen kohteena olevat tavarat ja palvelut on suunnattu myös ammattilaisille. Ammattilaisen voidaan olettaa olevan tietoinen sanan REAKTOR eri merkityksistä – reaktori (=laite, jossa reaktio tapahtuu/jolla tuotetaan jokin reaktio) ja ydinreaktori. Nähdessään merkkiä käytettävän hakemuksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen yhteydessä antaa ammattilainen sanalle REAKTOR kyseisessä kontekstissa juuri sanan luontaisimman merkityksen. Merkityksen ”ydinreaktori” osalta, jolla yleensä viitataan suuriin ydinvoimaloihin/ydinvoimalalaitoksiin, sanaa ”reaktori” käytetään myös viittaamassa pieniin modulaarisiin reaktoreihin, kuten alla oleva artikkeli osoittaa:
Pienet modulaariset reaktorit (Small Modular Reactor - SMR) ovat nousseet viime aikoina kiinnostuksen kohteeksi ydinvoima-alalla.
(lähde: ATS Ydintekniikka, Suomen Atomiteknillinen Seura – Atomtekniska Sällskapet i Finland RY, 2/2013 vol. 42, sivu 18, sivustolla vierailtu 13/10/2017 osoitteessa https://www.ats-fns.fi/images/files/ydintekniikka/atsyt_2013_2.pdf
Virasto ei myöskään yhdy hakijan näkemykseen, jonka mukaan sana REAKTOR, sen merkityssisältöjen vuoksi ei ”voi edes viitata palveluihin tai tavaroihin”. Hakemuksen kohteena olevat tavarat ovat tietokoneita, ohjelmistoja ja niihin liittyviä palveluja. Tietotekniikka on vahvasti läsnä myös ydinvoimalaoissa, kuten seuraava artikkeli jo vuodelta 2010 osoittaa:
--
--
Seisokki maksaa
Fortum päätti digiautomaatioon siirtymisestä ja alkoi suunnitella sitä vuonna 1999. Yhtiö tekee uusinnan neljässä vaiheessa vuosihuoltojen aikana, jolloin laitos joka tapauksessa seisoo noin 15–20 päivää, kun reaktorin ydinpolttoainetta vaihdetaan. Joka neljäs vuosihuolto on perusteellisempi, ja se kestää noin 40 päivää.
--
Loviisan automaatioprojekti on aikataulutettu neljään vaiheeseen, joista ensimmäinen on takana. Ykkösreaktorin järjestelmäpäivityksen piti alkaa vuonna 2007, mutta asennusta ja käyttöönottoa piti siirtää vuodella. Vuotta myöhemmäksi aikataulutetulle kakkosyksikön päivitykselle kävi samoin.
--
”Millä varmistamme, että ohjelmisto on virheetön? Emme millään”, Olli Hoikkala, Olkiluodon ydinvoimalaa operoivan Teollisuuden Voiman (TVO) automaatiotekniikan toimistopäällikkö sanoo. Lindén on samaa mieltä.
V-tyyli toimii
--
”Hyvää automaatiosoftaa ei saa pelkästään testaamalla. Kaikki lähtee suunnittelusta”, Fortumin Lindén sanoo.
--
”Ydinvoimalaitoksen digitaalisen automaation osaajia on todella vähän. Koulutamme heitä itse. Automaatioasentajan tai -insinöörin peruskoulutus auttaa kyllä”, Lindén sanoo.
(lähde: tivi CIO, Ydinvoima ja IT, Kari Ahokas, sivustolla vierailtu 13.10.2017 osoitteessa
Virasto ei näe mitään estettä sille, miksi sana REAKTOR ei voisi kuvailla kyseessä olevien tavaroiden ja palvelujen ominaisuuksia, esimerkiksi sitä, että kyseiset tietokoneet ja tietokoneohjelmat on suunniteltu ja tarkoitettu reaktoreita varten ja reaktorien käyttöön ja että näihin liittyvät palvelut koskevan reaktoreja tai liittyvät reaktoreihin. Vastoin hakijan näkemystä virasto katsoo, että merkki REAKTOR välittää ilmeistä ja suoraa tietoa merkillä varustettujen tietokoneiden ja ohjelmistojen käyttötarkoituksesta ja käyttöympäristöstä sekä tietoa näihin tavaroihin liittyvien palvelujen sisällöstä ja aihealueesta.
Tavaramerkin rekisteröintihakemuksen hylkääminen EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella ei edellytä, että tässä säännöksessä tarkoitettuja tavaramerkin muodostavia merkkejä ja ilmauksia käytetään todellisuudessa rekisteröinnin hakemisajankohtana sellaisten tavaroiden tai palveluiden kuvailemiseen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tai näiden tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksien kuvailemiseen. Kuten jo kyseisen säännöksen sanamuodosta ilmenee, on riittävää, että näitä merkkejä ja ilmauksia voidaan käyttää tällä tavoin. Sanamerkkiin on siis sovellettava EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan hylkäysperustetta, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuden. Tässä yhteydessä virasto haluaa kuitenkin tuoda esiin myös sen, että sanan REAKTOR englanninkielistä vastinetta REACTOR merkityksessä ”kemiallinen reaktori” tai merkityksessä ”(ydin)reaktori” käytetään määrittämässä tietyntyyppistä/tiettyyn tarkoitukseen tai käyttöympäristöön suunniteltua ja tarkoitettua ohjelmistoa, kuten seuraavat esimerkit osoittavat:
(lähde: optimus control+, sivustolla vierailtu 12.10.2017 osoitteessa
https://www.optimus.be/brochures/Flyer_OptimusControl+.compressed.pdf
--
(lähde: Annual Report 20017 Studsvik’s operations segments, sivustolla vierailtu 12.10.2017 osoitteessa
http://investors.studsvik.com/files/press/studsvik/Studsvik-AR2007-en.pdf )
Sana REAKTOR voi myös kuvata hakemuksen kattamia, 3D tulostamiseen liittyviä palveluja, kuten seuraava artikkeli osoittaa:
(lähde: www.3ders.com 3D printer and 3D printing news, IFPEN unveils world’s first 3D designed and printed chemical reactor, sivustolla vierailtu 12.10.2017 osoitteessa:
Sanalla REAKTOR on liittymä jopa avaruusteknologiaan ja sana voi näin ollen kuvailla kyseiseen energialähteeseen liittyvää ohjausjärjestelmää: