EU-tavaramerkkiä koskevan hakemuksen hylkääminen
(Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen 7 artikla ja
tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 11 säännön 3 kohta)

Alicante, 05/07/2016

KOLSTER OY AB

PL 148

FIN-00121 Helsinki

FINLANDIA

Hakemuksen numero:	015066111
Hakijan viite:	3160083EU/Kil/sil
Tavaramerkki:	ARCTIC TREEHOUSE HOTEL
Merkin tyyppi:	Sanamerkki
Hakija:	Santapark Oy Luolakuja FI-96910 Rovaniemi FINLANDIA

YHTEENVETO

Virasto ilmoitti hakijalle 24.2.2016 ehdottomasta rekisteröintiesteestä Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen (EUTMA) 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan nojalla, koska se katsoi hakemuksen kohteena olevan tavaramerkin olevan kuvaileva ja erottamiskyvytön ilmoituksessa (liitteenä) esitetyin perusteluin.

Hakija esitti huomautuksensa 21.4.2016, joiden perusteella voidaan tehdä seuraava yhteenveto:

Merkki ei ole kuvaileva ja on sellaisenaan riittävän erottamiskykyinen rekisteröitäväksi seuraavin perusteluin:

EUTMA:n 75 artiklan perusteella virasto tekee päätöksen sellaisten syiden tai todisteiden perusteella, joihin hakijalla on ollut tilaisuus ottaa kantaa.

Virasto on tutkinut hakijan esittämät huomautukset, mutta pitää kiinni esittämästään ehdottomasta hylkäysperusteesta.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Yleistä

Euroopan unionin tavaramerkkiasetuksen (EUTMA) 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan tavaramerkkejä, ”jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia”, ei rekisteröidä.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kukin EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdassa lueteltu rekisteröinnin hylkäysperuste on muista hylkäysperusteista riippumaton ja edellyttää erillistä tarkastelua. Kyseisiä hylkäysperusteita on lisäksi tulkittava niiden jokaisen taustalla oleva yleinen etu huomioon ottaen. Yleisen edun, joka otetaan huomioon kutakin hylkäysperustetta tarkasteltaessa, on kuvastettava erilaisia huomioon otettavia seikkoja kyseessä olevan hylkäysperusteen mukaan (16/09/2004, C-329/02 P, SAT/2, EU:C:2004:532, § 25 ).

Kun EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa kielletään siinä tarkoitettujen merkkien ja ilmausten rekisteröiminen Euroopan unionin tavaramerkeiksi,

tällä säännöksellä pyritään siihen yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen, että jokaisen on saatava käyttää vapaasti merkkejä tai ilmauksia, joilla kuvaillaan sentyyppisten tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksia, joita varten rekisteröintiä haetaan. Tällä säännöksellä estetään siis se, että ainoastaan yksi yritys saisi käyttää tällaisia merkkejä tai ilmauksia sen vuoksi, että ne on rekisteröity tavaramerkiksi.

(23/10/2003, C-191/01 P, Doublemint, EU:C:2003:579, § 31.)

EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut merkit ovat sellaisia merkkejä, jotka eivät kykene täyttämään tavaramerkille asetettua perustehtävää eli yksilöimään tavaran tai palvelun alkuperää niin, että kuluttaja voi myöhempiä hankintoja tehdessään hankkia lisää kyseisellä tavaramerkillä varustettuja tavaroita tai palveluita, jos hän on pitänyt niitä hyvinä, tai valita jonkin toisen tavaran tai palvelun, jos hän ei ole ollut tyytyväinen niihin (27/11/2003, T-348/02, Quick, EU:T:2003:318, § 28 ja siinä mainittu oikeuskäytäntö).

Tavaramerkin erottamiskykyä ja kuvailevuutta arvioitaessa merkki otetaan huomioon kokonaisuutena ja arvioinnissa otetaan huomioon ne tavarat tai palvelut, joita varten merkin rekisteröintiä haetaan, sekä se, miten kohdeyleisö eli näiden tavaroiden tai palvelujen kuluttajat ymmärtävät merkin (02/07/2009, T-414/07, Main tenant une carte, EU:T:2009:242, § 36).

Merkin kuulumisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen kiellon piiriin edellytyksenä on, että merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseessä olevan tavaroiden ja palvelujen tai jonkin niiden ominaisuuden kuvailun (15/01/2013, T-625/11, EcoDoor, EU:T:2013:14, § 16; 22/06/2005, T-19/04, Paperlab, EU:T:2005:247, § 25).

Vastaus hakijan esittämiin huomautuksiin

Hakija on todennut merkin ”ARCTIC TREEHOUSE HOTEL” olevan erottamiskykyinen eikä sen voida katsoa kuvailevan tavaramerkkihakemuksen kattamia palveluja.

1. Tavaramerkki “ARCTIC TREEHOUSE HOTEL” ei kokonaisuutena tai yksityiskohtia arvioimalla omaa suoraa merkitystä minkään tunnetun kielen puitteissa. Merkki on suggestiivinen ja sellaisenaan riittävän erottamiskykyinen.

Hakijan mukaan tavaramerkki ”ARCTIC TREEHOUSE HOTEL” ei kokonaisuutena tai osiensa summana omaa suoraa merkitystä minkään tunnetun kielen puitteissa ja on tästä syystä rekisteröintiedellytykset täyttävä merkki. Virasto ei yhdy hakijan näkemykseen. Kuten virasto on ilmoituksessaan 24.2.2016 todennut, merkki muodostuu englanninkielisestä ilmauksesta, joka tarkoittaa ”arktista puumajahotellia” ts. ”puuhun rakennettua hotellirakennusta, joka sijaitsee napapiirin pohjoispuolella”. Merkki on englannin kielen kielioppisääntöjen mukainen ja merkitykseltään yksiselitteinen.

Hakija huomauttaa, että mikäli tavaramerkin ”ARCTIC TREEHOUSE HOTEL” sisältämiä sanoja tarkastellaan erillisinä, ei merkki ”ARCTIC TREEHOUSE HOTEL” kokonaisuutena suoraan kuvaile hakemuksen kattamia palveluja. Hakijan huomautus ei kuitenkaan ole relevantti. Kuten yllä on todettu, arvioitaessa merkin kuvailevuutta/erottamiskyvyttömyyttä on merkkiä arvioitava kokonaisuutena suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joille merkkiä on haettu. Jokainen tapaus on myös tarkasteltava omanaan. Hakija pyrkii vakuuttamaan viraston sanan “ARCTIC” erottamiskyvystä ja väittää, että sanan “ARCTIC” merkitykset “jääkylmänä, arktisena tai arktisena alueena” tarkoittaisivat automaattisesti sitä, että sana sellaisenaan olisi erottamiskyvytön mille tahansa tavaralle ja palvelulle, tai että kyseinen sana myös merkin osana olisi aina “omiaan lisäämään merkin erottamiskyvyttömyyttä”. Hakija huomauttaa, että viraston aikaisemmat sanan “ARCTIC” sisältävät tavaramerkit ovat osoitus ja todiste juuri päinvastaisesta. Virasto ei yhdy hakijan näkemyksiin ja huomauttaa, ettei hakijan esittämiä johtopäätöksiä voi ylipäätään vetää tutkimatta tavaramerkkiä kokonaisuutena ja suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten merkki on rekisteröity / merkkiä on haettu. Jokainen merkki on käsiteltävä ja tutkittava erikseen ja arvioinnissa on otettava huomioon sekä haetut tavarat/palvelut että merkki kokonaisuutena ja muut mahdolliset erottamiskykyä vahvistavat tai heikentävät tekijät sekä se, miten kohdeyleisö eli näiden tavaroiden tai palvelujen kuluttajat ymmärtävät merkin

Virasto on yhtä mieltä hakijan kanssa siitä, että suggestiiviset viittaukset ovat rekisteröitävissä tavaramerkeiksi samoin ilmaisut, joiden osalta riittävän suora ja konkreettinen yhteys merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, puuttuu, eikä kohdeyleisö näin ollen voi heti ja ilman lisäpohdintoja havaita kyseessä olevan tavaroiden ja palvelujen tai jonkin niiden ominaisuuden kuvailun. Toisaalta, jos sanayhdistelmä on tavanomaisesta poikkeava kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen osalta ja kyseinen uudissana luo sen ansiosta vaikutelman, joka on riittävän kaukana kyseisen uudissanan muodostavien osien välittämien ilmausten pelkän yhdistelmän synnyttämästä vaikutuksesta, uudissana on enemmän kuin kyseisten osien summa (12/02/2004, C‑265/00, Biomild, EU:C:2004:87, § 39 ja 43).

2. Virasto on aikaisemmin hyväksynyt vastaavia, sanan “ARCTIC” tai “TREEHOUSE” sisältäviä merkkejä tavaramerkkeinä. Rekisteröinnin hylkääminen olisi epäjohdonmukaista ja vastoin hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.

Mitä tulee hakijan viittaamiin aikaisemmin hyväksyttyihin EUTM-rekisteröinteihin virasto huomauttaa ensinnäkin, että tavaramerkkien ”ARCTIC WATERS” No. 10162584 (anniskelu- ja ravitsemispalveluille), ”ARCTICPLUS” No. 976393 (pakettien ja postilähetysten kuljetus- ja jakelupalveluille) sekä ”ARCTICADVANCE” No. 972388 (mm. pakkaussuunnitteluun ja pakkausten valmistamiseen liittyville palveluille) sisältämät ilmaisut ovat siinä määrin epämääräisiä kyseisten palvelujen osalta, ettei niiden voida katsoa kuvailevan kyseisiä palveluja tai niiden ominaispiirteitä suoraan ja välittömästi.

Toiseksi hakijan mainitsemien aikaisempien kuviomerkkirekisteröintien ”ArcticSpas” No. 1776897 ja ”The Treehouse juice & smoothie bar” No. 4723326 osalta virasto huomauttaa, että molempien merkkien sisältämät kuvioelementit suhteessa merkkien kattamiin tavaroihin ja palveluihin ovat erottamiskykyisiä, minkä johdosta merkeillä voidaan katsoa olevan rekisteröintiin vaadittava vähimmäiserottamiskyky, vaikka merkkien sanaosat itsenäisinä tarkasteltuina eivät ylittäisikään rekisteröintikynnystä. Myöskään sillä seikalla, että erottamiskyvytön sanaelementti on merkin dominantti osa, ei ole ratkaiseva, jos erottamiskykyinen sana- tai kuvioelementti on merkissä kuitenkin selvästi havaittavissa.

Mitä tulee hakijan mainitsemaan EUIPO:n tavaramerkkirekisteröintiin No. 1705094 ”ARCTIC SURVIVAL”, virasto huomauttaa, että pelkästään se seikka, että virasto on katsonut sellaisen merkin erottamiskykyiseksi, jonka hakija katsoo olevan verrattavissa omaan, viraston erottamiskyvyttömäksi toteamaan merkkiin, ei ole ratkaiseva sen määrittämiseksi, onko hakemuksen kohteena olevalla tavaramerkillä kokonaisuutena tarkasteltuna edes vähäinen erottamiskyky, jota suojan saaminen unionissa edellyttää. Lisäksi on huomioitava se, että erottamiskyvyn arviointi ei ole eksaktia tiedettä. EUIPO pyrkii toimimaan johdonmukaisesti. Jokainen tapaus on kuitenkin käsiteltävä erikseen. Pelkästään se seikka, että tutkija on toisessa tapauksessa saattanut noudattaa vähemmän tiukkaa lähestymistapaa, ei loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta eikä sen perusteella ole syytä kumota päätöstä, joka on järkeenkäypä ja joka on unionin tavaramerkkiasetuksen, sellaisena kuin Euroopan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytäntö on sitä tulkinnut, mukainen.

Virasto myös huomauttaa, että tuomioistuin on päätöksessään 10/03/2011, C‑51/10 P, 1000, EU:C:2011:139, § 77 todennut seuraavasti:

Lisäksi oikeusvarmuuden ja nimenomaan hyvän hallinnon vuoksi jokaisen rekisteröintihakemuksen tutkimisen on oltava tiukkaa ja kattavaa, jotta vältettäisiin tavaramerkkien perusteeton rekisteröinti (em. asia [EUIPO] v. Erpo Möbelwerk, tuomion 45 kohta ja em. asia [EUIPO] v. Borco-Maken-Import Matthiesen, tuomion 45 kohta). Tutkinta on tehtävä jokaisessa konkreettisessa tapauksessa. Merkin rekisteröinti tavaramerkiksi riippuu nimittäin erityisistä kriteereistä, joita sovelletaan käsiteltävän asian tosiasiallisissa olosuhteissa ja joiden mukaisesti tarkastetaan, että merkki ei kuulu jonkin hylkäysperusteen alaisuuteen (ks. vastaavasti direktiivin 89/104 3 artiklan osalta 12/02/2004, C‑218/01, Perwoll, EU:C:2004:88, § 62).

3. Sanaa “TREEHOUSE” ei käytetä kuvaamaan palveluita luokissa 39 ja 42. Sanan mahdollinen käyttö tiettyjen palvelujen yhteydessä ei tarkoita sitä, että sana olisi kuvaileva tai erottamiskyvytön kyseisille palveluille. Sana ei ole yleisesti käytetty geneerinen ilmaus hotellipalvelujen yhteydessä eikä sitä voida katsoa kuvailevaksi.

Hakija on esittänyt väitteen siitä, ettei sanaa ”TREEHOUSE” käytetä asianomaisilla markkinoilla kuvaamaan palveluita luokissa 39 ja 42 ja ettei sana ole myöskään yleisesti käytetty geneerinen ilmaus hotellipalvelujen yhteydessä. Hakijan mukaan viraston esittämät otteet sanan ”TREEHOUSE” tai ”TREEHOUSE HOTEL” käytöstä ovat riittämättömiä osoittamaan hakijan merkin olevan kuvaileva/erottamiskyvytön kyseisille palveluille.

Ensinnäkin, kuten virasto on ilmoituksessaan 24.2.2016 osoittanut ja yllä todennut, merkin ”ARCTIC TREEHOUSE HOTEL” merkityksessä arktinen puumajahotelli; puuhun rakennettu hotellirakennus, joka sijaitsee napapiirin pohjoispuolella ja rekisteröintihakemuksessa tarkoitettujen palvelujen välillä on siinä määrin läheinen yhteys, että merkki voidaan katsoa kuvailevaksi. Toiseksi tässä tapauksessa Internet-haku osoitti, että ”treehouse-hotel” on sekä matkailualalla että arkkitehti- ja rakennusalalla tunnettu konsepti. Virasto huomauttaa, että 24.2.2016 ilmoituksen sivulla 7 on ote sanan ”treehouse” käytöstä nimenomaisesti rakennus- ja suunnittelupalvelujen yhteydessä (vrt. hakemuksen luokka 42). Viraston välipäätöksessään viittaamien hakutulosten tarkoituksena on lähinnä osoittaa, että ilmaisua “treehouse” voidaan käyttää/käytetään kuvailevasti kyseisten palvelujen yhteydessä.

Virasto huomauttaa lisäksi, että tavaramerkin rekisteröintihakemuksen hylkääminen EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella

ei edellytä, että tässä säännöksessä tarkoitettuja tavaramerkin muodostavia merkkejä ja ilmauksia käytetään todellisuudessa rekisteröinnin hakemisajankohtana sellaisten tavaroiden tai palveluiden kuvailemiseen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tai näiden tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksien kuvailemiseen. Kuten jo tämän säännöksen sanamuodosta ilmenee, on riittävää, että näitä merkkejä ja ilmauksia voidaan käyttää tällä tavoin. Sanamerkkiin on siis sovellettava tässä säännöksessä tarkoitettua hylkäysperustetta, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuden.

(23/10/2003, C 191/01 P, Doublemint, EU:C:2003:579, § 32, korostus lisätty)

Hakijan sen väitteen osalta, ettei sana ”TREEHOUSE” ole yleisesti käytetty ilmaus, on korostettava, että "tavaramerkin erottamiskykyä arvioidaan sen perusteella, voiko kohdeyleisö ymmärtää sen heti osoituksena kyseessä olevien tuotteiden tai palveluiden kaupallisesta alkuperästä. Aikaisemman käytön puuttuminen ei voi tältä osin välttämättä olla osoitus tällaisesta ymmärtämisestä." (15/09/2005, T‑320/03, Live richly, EU:T:2005:325, § 88).

4. Virasto on rekisteröinyt merkin “TREEHOTEL” hotellipalveluille ja katsonut sen erottamiskykyiseksi samoille palveluille, joille hakija on hakenut tavaramerkkiä ”ARCTIC TREEHOUSE HOTEL”. Koska sanaosa ”HOTEL” on erottamiskyvytön kyseisille palveluille, virasto on myöntänyt yksinoikeuden sanalle ”TREE” merkin kattamien palvelujen osalta. Merkin ”TREEHOTEL” voidaan katsoa suoraan ja välittömästi kuvailevia puusta rakennettuja ja/tai puuhun rakennettuja hotellirakennuksia. Käsillä olevan merkin sisältämä sana ”TREEHOUSE” on merkityssisällöltään ja käyttötarkoitukseltaan paljon suppeampi kuin aiemmassa merkissä esiintyvä sana ”TREE”. Näin ollen sana ”TREEHOUSE” tulee katsoa erottamiskykyiseksi merkin ”ARCTIC TREEHOUSE HOTEL” osana.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa ilmaus ”TREEHOUSE HOTEL” viittaa selvästi hotellin asumismuotoon ja rakennustyyppiin eli ”puumajahotelliin” ja tällaisessa hotellissa tarjottaviin ravitsemus- ja majoituspalveluihin, kyseisiin hotelleihin liittyviin elämyksellisiin toimintamatkoihin ja kyseisten hotellien suunnittelu-, rakennus- ja sisutuspalveluihin, kuten virasto on kirjeessään 24.2.2016 todennut. Tämän lisäksi virasto on osoittanut, että ilmaisu ”TREEHOUSE” / ”TREEHOUSE HOTEL” tarkoittaa tietynlaista, vaikkakin erikoista majoituskonseptia ja termiä voidaan käyttää/käytetään niin arkkitehti-, rakennus- kuin matkailualallakin kyseiseen hotellimajoitukseen/rakennustyyppiin viitattaessa. Kuluttajan näkökulmasta tarkasteltuna ”puumajahotelli” majoituskonseptina eroaa muista perinteisistä hotellipalveluista ja on itsessään elämyksellinen siten, että relevantti kuluttaja matkailu-, majoitus- ja ravintolavaihtoehtoja (palvelut luokissa 39 ja 43) vertaillessaan todennäköisesti antaa sille painoarvoa muutenkin kuin pelkkänä yöpymisratkaisuna. Oletettavasti tällainen kohde voi olla nähtävyys ja vierailukohde sellaisenaan. Vaikka tämäntyyppisiä majoitusratkaisuja olisi markkinoilla vain murto-osa suhteessa muihin tavanomaisempia hotellipalveluja tarjoaviin tahoihin, ei tällä ole merkitystä merkin ”TREEHOUSE HOTEL” (tai sijaintiin viittaavan attribuutin kera ”ARCTIC TREEHOUSE HOTEL”) luontaista erottamiskykyä tarkasteltaessa, koska kuluttaja ei ensi näkemältä miellä merkkiä osoitukseksi palvelujen kaupallisesta alkuperästä, vaan kyseisten palvelujen lajia, laatua, käyttötarkoitusta ja maantieteellistä sijaintia kuvaavaksi ilmaisuksi. Myös arkkitehti- ja rakentamiseen liittyvien suunnittelupalvelujen osalta merkki välittää suoraa ja ilmeistä tietoa siitä, että palveluntarjoaja on erikoistunut tai sillä on osaamista hotellikäyttöön tarkoitettujen puumajarakennusten ja -asumusten suunnittelussa.

Tässä suhteessa sanayhdistelmä ”TREEHOUSE HOTEL” eroaa semanttisesti ratkaisevasti hakijan mainitsemasta aikaisemmasta tavaramerkkirekisteröinnistä ”TREEHOTEL” No. 12165015. Sana ”TREEHOTEL” eli suomeksi ”puuhotelli” on nimittäin itsessään riittävän epämääräinen ja kuten hakija itsekin toteaa, merkityssisällöltään huomattavasti laajempi, ja vaatii siksi kuluttajalta pohdintaa suhteessa haettaviin palveluihin, koska merkkiä tarkasteltaessa ei ole samalla tavalla selvää, viittaako sana ”TREEHOTEL” hakijan esittämällä tavalla esimerkiksi puusta vai puuhun rakennettuihin hotellirakennuksiin. Toisin kuin sanayhdistelmä ”TREEHOTEL” ilmaus ”TREEHOUSE HOTEL” sitä vastoin viittaa täsmällisesti majoitusrakennuksen/asumismuodon luonteeseen eli puumajaan, ja viraston siteeraamien otteiden perusteella se on edellä esitetyllä tavalla hotellialalla oma majoitustyyppinsä. Sanan ”TREEHOTEL” tai ”puuhotelli” ei kohdeyleisö välttämättä ymmärtäisi tarkoittavan samaa kuin puumaja/puumajahotelli. Toisaalta taas merkityksen “puuhotelli” osalta voidaan todeta ettei hotellien rakennusmateriaali kyseisten palvelujen osalta ole kohdeyleisön kannalta samalla tavalla ratkaiseva tekijä ostopäätöstä tehtäessä kuin majoitusmuoto ja asumuksen elämyksellisyys itsessään, joten viittaus hotellin rakennusmateriaaliin olisi kuluttajan näkökulmasta tarkasteltuna epärelevantti ja yllättävä vailla selkeää konkreettista yhteyttä kyseisten palvelujen luonteeseen. Näin ollen merkki ”TREEHOTEL” – siitä huolimatta että sitä käytettäisiin ”puumajahotellien” tai puusta rakennettujen hotellien yhteydessä – on luonteeltaan enemmänkin vihjaileva ja mielikuvia herättävä suhteessa rekisteröinnin kattamiin palveluihin ja se voi tästä syystä toimia palvelujen kaupallisen alkuperän osoittajana (31/01/2001, T 135/99, Cine Action, EU:T:2001:30, § 29).

Virasto korostaa myös, että toisin kuin hakija on vastauksessaan 20.4.2016 väittänyt, merkin ”TREEHOTEL” yksinoikeus koostuu sanayhdistelmästä ”TREEHOTEL” sellaisenaan. Hakijan väite siitä, että virasto on myöntänyt merkin ”TREEHOTEL” haltijalle yksinoikeuden sanaan ”TREE”, on täten tavaramerkkioikeudellisesti virheellinen, sillä jokainen merkki on tarkasteltava kokonaisuutena ja omana tapauksenaan eikä sitä voi hakijan esittämällä tavalla pilkkoa osiin.

Lisäksi virasto katsoo, että hakijan toimittamat otteet sanan ”TREEHOTEL” käytöstä asianomaisilla markkinoilla ei ole verrattavissa sanan ”TREEHOUSE HOTEL” käyttöön: Hakijan toimittamissa otteissa sana ”TREEHOTEL” on kaikissa esimerkeissä osana hotellin nimeä (ks. esim. ”Best Western Date Tree Hotel”, ”The Tree Hotel” ja ”Eco Tree Hotel Melaka”), mikä on katsottava tavaramerkinomaiseksi käytöksi, eikä sanaa ole näissä yhteyksissä käytetty kuvaamaan hotellipalvelujen luonnetta tai ominaisuuksia. Sen sijaan viraston 24.2.2016 oheistamissa otteissa sanayhdistelmää ”TREEHOUSE HOTEL” on käytetty täysin geneerisellä tavalla kuvaamaan palvelujen tyyppiä ilman tarkoitusta välittää tietoa kyseisten palvelujen kaupallisesta alkuperästä, ks. esim. ”World”s Coolest Tree-House Hotels” (suom. ”Maailman “cooleimmat” puumajahotellit”) tai ”Best Treehouse Hotels In The World” (suom. ”Parhaimmat puumajahotellit maailmassa”), jotka esittelevät eri toimijoiden puumajahotelleja eri puolilta maailmaa, tai ”BlueForest – Tree House Design and Construction”, jossa ”BlueForest” ilmaisee palvelujen kaupallisen alkuperän ja ”Tree House Design and Construction” (suom. ”Puumajasuunnittelua ja -rakentamista”) viittaa tarjottavien palvelujen tyyppiin eli puumajojen suunnitteluun ja rakentamiseen kuvailevassa merkityksessä.

PÄÄTÖS

Edellä mainituista syistä ja EUTMA:n 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan unionin tavaramerkkiä nro 15 066 111 koskeva hakemus hylätään kaikkien haettujen palvelujen osalta.

EUTMA:n 59 artiklan mukaan teillä on oikeus hakea muutosta tähän päätökseen. EUTMA:n 60 artiklan 1 kohdan mukaan valitus on tehtävä virastolle kirjallisena kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta ja valituksen perusteet sisältävä kirjelmä on jätettävä neljän kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Valitus katsotaan toimitetuksi ainoastaan, kun 720 EUR valitusmaksu on suoritettu.

Tuula RAJALA